Mitä pahaa on toisista välittämisessä?
Tähän kysymykseen vastaa, ja kertoo samalla osuvia havaintoja sosialidemokraattisesta hyvinvointivaltiosta, verkkokolumnisti Mr. Lizard (jonka erään artikkelin suomensin blogiini viime kesänä).
Herra Lisko kirjoittaa kärkevää ja värikästä tekstiä, ja antaa itsestään hyvinkin teatraalisen ja epähumaanin kuvan (onko se kuva todellinen, sitä emme tietenkään voi mistään tietää), mutta asiasisällöltään hänen kirjoituksensa osuu ja upottaa koko hyvinvointivaltion käsitteen. Teksti on kirjoitettu Yhdysvalloissa, ja käsittääkseni kertoo Yhdysvalloista, mutta ainakin minusta tuntuu sopivan lähes täsmälleen myös Suomeen. Ladies and gentlemen, I give you… Mr. Lizard (sssshhhhhhhhh):
Mitä pahaa on siinä, että välittää toisista ihmisistä?
Vastaus riippuu siitä, kenestä välität ja mistä syystä. Varsinainen kysymys ei kuitenkaan ole, että ”Pitäisikö ihmisten välittää toisistaan?” Oleellisin kysymys kuuluu: ”Pitäisikö yhteiskunnan pakottaa ihmiset välittämään toisistaan?” Ei tietenkään pitäisi. Jos annat myötätunnolle yhtään moraalista painoarvoa (minä en anna), olet kanssani samaa mieltä siitä, että pakottamalla aikaansaadulla myötätunnolla ei ole mitään moraalista arvoa. Toisin kuin poliittinen valta, myötätunto ei lennä ulos kiväärin piipusta. Valtion säätelemä myötätunto ei tuota lähimmäisenrakkautta, vaan vihaa ja kaunaa. Hyvinvointivaltion nousu ja lähimmäisenrakkauden tuho käyvät käsi kädessä.
Tämän todistivat minulle viime aikoina yleistyneet kerjäläiset, jotka keksivät kaikenlaisia syitä rahantarpeelleen. Monilla on nykyään kyltit, joissa lukee ”Auto hajosi, pitää korjata, tarvitsen vain $50,00 vauva ja vaimo epätoivoisia.” Ehkäpä jotkut noista kylttien tarinoista jopa pitävät paikkansa. Hyvinvointivaltion takia yleensä kuitenkin olemme taipuvaisia olettamaan, että kaikki rahantarpeessa olevat ovat huijareita. Miksi näin? Sosiaalitukijärjestelmä poistaa ihmisiltä moraalisen vastuun (jos joku tuntee sellaista omaavansa) toisten kärsimyksen helpottamisesta. Miksi antaa viisikymmentäsenttistä kerjäläiselle? Eivätkö maksamasi verorahat jo mene hänelle kodittomien asuntoloiden, sosiaalituen, ja muun vastaavan muodossa? Siksi lahjoituksen saadakseen kerjäläisen pitää saada potentiaalinen lahjoittaja uskomaan, että hän ei näitä sosiaalitukia jostain syystä saa.
Mutta, tietenkään et voi tarkistaa jokaisen kerjäläisen tarinaa. Et siis lahjoita kenellekään, ja pikkuhiljaa alat yhä enemmän ja enemmän kovettua tuntemaan vähemmän ja vähemmän empatiaa toisten tarpeita kohtaan.
Ne kerjäläiset, jotka ovat huijareita, tekevät muutakin kuin vain huijaavat muutaman kolikon — kohtuuttoman typeryyden hyväksikäytössä ei sinänsä ole mitään suurempia moraalisia ongelmia. Sen sijaan auttamishalun muuttaminen huijatuksi tulemisen syyksi aiheuttaa sen, että lähimmäisenrakkauden lisääntymisen sijasta hyve muuttuu paheeksi. ”Fool me once, shame on you, fool me twice, shame on me.” sanoo sananlasku, ja harva haluaa tulla huijatuksi kahta kertaa.
Oli aika, eikä niin kovin kauankaan aikaa sitten, kun ne, joiden ainoa mahdollisuus elämän välttämättömyyksien hankintaan oli kerjääminen, sentään ymmärsivät, että he elivät puhtaasti muiden hyvän tahdon varassa ja, että heidän ainoa keinonsa maksaa takaisin oli osoittaa vastaavaa hyvää tahtoa muille. Nykyään hyvinvointivaltio on kuitenkin luonut yhteiskunnallisen luokan, jonka edustajat uskovat, että on heidän oikeutensa elää muiden työllä, ja jos joku ei anna heille heidän haluamaansa vapaaehtoisesti, heillä on moraalinen oikeus ottaa se väkisin tai petoksen avulla. Vasemmistolaiset (toim. huom. alkuperäisen tekstin sana ”liberals” viittaa Yhdysvalloissa poliittiseen vasemmistoon) yleensä nauravat, kun konservatiivit syyttävät hyvinvointiyhteiskunnan toimivan avoimen rikollisesti, mutta rikollisuuden ja hyvinvointiyhteiskunnan moraali on täsmälleen sama — usko siihen, että tarpeesta johonkin seuraa oikeus saada se.
Alkuperäinen teksti http://www.mrlizard.com/OldSite/#PoliticalFAQ viimeinen kysymys ”What’s wrong with caring for people?”
10.01.2010 | Kategoria: Uncategorized | Comments Off