Saavatko suomalaiset muka liikaa palkkaa?
Viime viikonlopun ykköspuheenaihe, Kaarina Hazardin törkykolumni edesmenneestä Tony Halmeesta, on ilmeisesti vienyt median ja kansalaistenkin kaiken huomion, kun mitään kohua ei noussut Aktia pankin viime torstaina Kauppalehdessä julkaistusta väitteestä, jonka mukaan suomalaiset saavat liian korkeaa palkkaa.
Aktia pankki on huolissaan Suomen kansainvälisestä kilpailukyvystä, ja sen mukaan korkea palkkataso on yksi merkittävä riskitekijä Suomelle. Vaikka juuri kuolleen henkilön härski pilkkaaminen typerää ja sivistymätöntä olikin, niin ainakin minä olisin olettanut, että paljon suurempi kohu olisi noussut tuosta Aktia pankin väitteestä. Luulisi, että tällainen teoriassa jokaisen tilipussia koskeva radikaali väite kiinnostaisi ihmisiä enemmän kuin Tony Halmeen kunnia. Varsinkin, kun Aktia pankin väite on kaiken lisäksi täyttä roskaa. Palkkataso ei ole minkäänlainen uhka Suomen kilpailukyvylle. Verotuksen taso on.
Havainnollistetaan asiaa karkeasti lasketulla esimerkillä: Yritys X myy jotakin tuotettaan, palveluaan tai niiden yhdistelmää miljoonalla eurolla. Myynnin määrästä on maksettava ensinnäkin arvonlisävero (joko kyseisen yrityksen, tai sitten ALV:n ovat maksaneet yritykselle raaka-aineita tai laitteita tms. toimittaneet yritykset) 22%, eli 220 000 euroa. Oletetaan, että yritys maksaa puolet ALV:stä itse, jolloin tulovirraksi jää 890 000 eur. Oletetaan lisäksi, että yritys maksaa työntekijöilleen palkkoina 300 000 eur ja 390 000 eur menee hankintoihin ja muihin kuluihin, eli yritys on tehnyt miljoonan euron myynnillään 200 000 eur voittoa. Voitostaan yritys maksaa veroja 26% eli (890 000 - 300 000 - 390 000)*0,26 = 52 000 eur.
Yrityksen maksamista palkkasummista on pakollisia veroluonteisia maksuja n. 30% eli 90 000 eur, joten työntekijöille maksettavaksi summaksi jää n. 210 000 eur. Jos oletetaan, että yrityksellä on seitsemän työntekijää, joista jokaisen vuosipalkka on 30 000 eur, niin Verohallinnon laskurin mukaan veroprosentiksi (vuosi 2010, kotipaikkakunta Helsinki, väestörekisteri) tulee veroprosentiksi 19%, joten bruttopalkoista menee veroa 39 900. eur Yrityksen omistaja ottaa omat tulonsa voitoista, jota verojen jälkeen jäi 148 000 eur, jaettavina osinkoina. Pörssilistaamattoman yrityksen osingot ovat verovapaita 90 000 euroon asti, ja lopuista menee pääomatulovero 28% eli tässä laskelmassa (148 000 - 90 000)*0,28 = 16 240 eur (pörssiyhtiön tapauksessa reilusti enemmän). Yhteensä veroja ja veroluonteisia maksuja tulee maksettavaksi 418 140 eur.
Miljoonan euron liikevaihdosta siis yli 400 000 euroa menee valtion pohjattomaan säkkiin! Tämän lisäksi laskelmissa ei yksinkertaisuuden vuoksi huomioitu muutamia yrittäjiä koskevia veroluonteisia maksuja eikä esimerkiksi sitä, että kun omistaja ja työntekijät ostavat palkallaan jotakin, niin siitäkin peritään jälleen arvonlisävero 22%. Tuon byrokratian myllyihin syydettävän rahamäärän rinnalla eivät työntekijöiden palkankorotukset paljoa merkitse. Verotus, jos mikä, on se, joka Suomen kilpailukyvyn tuhoaa.
Ja kuinkas ollakaan, juuri tänään Vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäki esitteli puolueensa veronkorotussuunnitelmat (Linkki uutiseen). Verotaakkaa ollaan lisäämässä, keillekäs muillekaan kuin pörssilistaamattomille yrittäjille eli useimmiten pienyrittäjille. Onneksi joku toimittaja sentään keksi kysyä Sinnemäeltä hankalan kysymyksen:
”Kysyttäessä, miten osinkojen verotus kannustaa ihmisiä ryhtymään yrittäjiksi, Sinnemäki piti pienen tuumaustauon.
- Yrittäjälle jää mahdollisuus vähentää tappioita. Yrittäjät varmasti ajattelevat, että yrittäjällä on huomattavasti paremmat tulot kuin mitä palkansaajana on mahdollista.”
Tuollaista näkökulmaa Sinnemäki ei tainnut olla tullut ajatelleeksikaan — tai ehkä tuli, mutta ehkäpä hänen tarkoituksenaan onkin nimenomaan estää ihmisiä ryhtymästä yrittäjiksi.
19.01.2010 | Kategoria: Uncategorized | Comments Off
