Henry Laasanen kirjoitti erinomaista ja muutamaa pikkuilkeää piikkiä lukuunottamatta asiallista kritiikkiä Katariina Mäkisen Megafonissa julkaistusta artikkelista. Koska Mäkinen suvaitsi kunnioittaa Laasasen blogin keskusteluketjua vain yhden viestin verran, eikä myöskään Laasanen vastannut Mäkiselle, niin tuumasin saavani tästä artikkelin omaan blogiini. Tämä artikkeli on kirjoitettu Laasasen blogiin kirjoittamani kommentin pohjalta. Nappasin mukaan myös vähän ideoita muista hyvistä kommenteista.
Mäkinen:
- "Mikäli olet huolissasi halventavista ilmauksista pyytäisin sinua ensin moderoimaan oman blogisi kommenttiosastoa."
Toinen vaihtoehto olisi, että sinä ja muut opettelisivat huomioimaan sen, että blogin omistaja ei ole vastuussa blogiinsa lähetetyistä yksittäisistä kommenteista. Jos Laasasen blogissa joku kirjoittaa, että henkilö X on idiootti, niin ei se tarkoita sitä, että Laasanen olisi sitä mieltä.
Alatyylisten kommenttien moderointi olisi kieltämättä hyvien keskustelutapojen mukaista, mutta teknisistä syistä kommenttien moderointi ei toimi ainakaan, mikäli kyse ei ole ammattimaisesti 24/7 ylläpidetystä blogista. Silloinkin keskustelu on hidasta ja epämiellyttävää, jos kommenttit ilmestyvät näkyviin jopa tuntien viiveellä (kuten esimerkiksi Ilta-Sanomien moderoidussa keskustelussa).
- "Se on minusta huono merkki – mikä tahansa rakentava keskustelu vaatii, että siihen osallistuvat henkilöt ovat valmiita ensinnä ottamaan selvää siitä mistä puhuvat ja toiseksi ottamaan kritiikin huomioon. Niin kauan kuin et itse pysty tähän et voi vaatia sitä muilta."
Kyllä Laasanen on ottanut kritiikin huomioon -- nimittäin kumonnut sen viimeistä piirtoa myöten. Hyvässä keskustelussa toisen henkilön mielipiteen pitää toki vaikuttaa omaan ajatteluun, mutta vain, jos siihen on hyvät perusteet. Siihen ei riitä se, että toinen osapuoli toistaa mielipidettään loputtomiin tai, että jokin asia on toisen osapuolen mielestä "hyvä ja kiva juttu".
- "Sekä sinä itse että muut miestoimijat ovat saaneet mediahuomiota yllin kyllin. Esimerkiksi eduskunnan miesverkoston perustamista uutisoitiin laajasti. Hiljattain myös miesten ja naisten palkkaeron kyseenalaistanut Pauli Sumanen sai mediatilaa sekä Helsingin Sanomista että Taloussanomista."
Miesverkoston perustamisesta uutisoitiin, se on totta. Laasanen on, kuten hän artikkelissaan mainitsikin, esiintynyt valtamediassa kahden ja puolen vuoden aikana kaksi kertaa. Jos otetaan tarkastelujaksoksi vaikka tuo 2,5 vuotta, niin olet siis löytänyt 4-8 esimerkkiä (riippuen siitä monessako mediassa tuosta miesverkostosta uutisoitiin positiiviseen sävyyn), jossa miestoimijat ovat saaneet mediahuomiota. Voisitko vertailun vuoksi esittää myös jonkinlaisen tilaston tai edes arvion siitä, montako kertaa vastaavana aikana naistoimijat ovat saaneet positiivista mediahuomiota? Kuinka monta kertaa tuona aikana on mediassa esitetty esimerkiksi väite "naisen euro on 80 senttiä".
- "Oikeistolaisuus ei ole sama asia oikeistopuolue. Liikehdintä siis voi olla oikeistolaista vaikka se ei olisi suoraan sidoksissa oikeistopuolueeseen."
Totta, mutta tuosta ei edelleenkään selviä mitä oikeistolaisuus itse asiassa tarkoittaa. Millä perusteella miesten tasa-arvoa ajava liikehdintä olisi oikeistolaista?
- "Salaliittoteoriaan viittaa esimerkiksi puhe feministien soluttautumisesta hallintoon."
Tällaista ei ainakaan Laasanen ole väittänyt. Kuten Laasanen jo totesi, kyse ei ole soluttautumisesta, vaan se tehdään täysin avoimesti. Esimerkiksi tasa-arvoyksikön henkilökunnan sukupuolijakaumaa ei pyritä salaamaan, vaan se on aivan avoimesti nähtävillä Sosiaali- ja terveysministeriön sivulla. Myöskään sukupuolikiintiöitä esimerkiksi pörssiyhtiöiden hallituksiin ja muihin johtaviin asemiin ajavat toimivat täysin avoimesti ja ilmoittavat tavoitteistaan selkeästi ja julkisesti. Päinvastoin, lähempänä salaliittoteoriaa on väitetty naisten syrjintä. En ole ainakaan kenenkään kuullut julkisesti kertovan suosivansa säännöllisesti miehiä esimerkiksi työntekijöitä palkatessaan.
- "Tällaista puhetta on mm. yhdessä kirjoitukseeni lähetetyssä kommentissa, joka on julkaistu jo toisessa kommenttiketjussa."
Toivottavasti et oikeasti tee johtopäätöksiä miesliikkeestä tai mistään muustakaan tahosta jonkun yksittäisen henkilön kirjoittaman kommentin perusteella, etkä varsinkaan jostakusta yksittäisestä henkilöstä jonkun toisen kirjoittaman kommentin perusteella.
- "Käsitys naisista alempiarvoisina manifestoituu esimerkiksi tässä hiljattain julkaisemassasi lauseessa (kuten myös artikkelissa siteeramissani pätkissä): "Naisten kyvyt eivät yleensä riitä huipulle, oli kyse mistä lajista tahansa.""
On tilastollinen tosiasia, että naisten kykyjen normaalijakauma on kapeampi kuin miesten. Miesten joukosta löytyy enemmän asteikon ääripäihin sijoittuvia yksilöitä. Kyse on biologian sanelemista luonnonlaeista, eikä se tarkoita sitä, että naiset olisivat alempiarvoisia. Naisissa on vähemmän huippuyksilöitä, mutta vastaavasti myös vähemmän täysin kyvyttömiä. Päinvastoin, naisten keskiarvo voi hyvinkin olla monen kyvyn kohdalla asiassa miesten keskiarvoa korkeampi, jolloin naiset ovat itse asiassa miehiä kyvykkäämpiä, mutta silti kaikkein kyvykkäimmistä yksilöistä suurin osa on todennäköisesti miehiä.
- "Mikäli et todella ajattele naisten olevan vastenmielisiä tai alempiarvoisia kannattaa ehkä hieman tarkentaa omaa kirjoitustyyliään."
Alempiarvoisuus tulikin jo käsiteltyä ylempänä. Vastenmielisyyteen Laasanen itse vastasi jo mainiosti todetessaan suuren osan kirjoituksistaan perustuvan sille oletukselle, että miehet himoitsevat ja haluavat naisia. Olisi tosiaan aika outoa väittää, että tuollaisen oletuksen säännöllisesti tekevä olisi sitä mieltä, että naiset ovat vastenmielisiä.
09.11.2010 | Kategoria: Uncategorized | Comments Off