Jari Metsälä

On yllättävää miten melkein kaikki nykyiset puolueet ja poliitikot ovat jättäneet valtion menojen leikkauksen pois harkittavien vaihtoehtojen joukosta, kun mietitään miten valtion taloutta tulee hoitaa. Eikö ole mitenkään mahdollista, että valtio olisi saattanut ajan saatossa hieman innostua tekemään sellaisia asioita, joista voitaisiin nyt luopua? Onko meidän vain pakko rahoittaa valtion toimia enenevässä määrin ilman kritiikkiä sille, mitä valtio meiltä keräämillään rahoilla tekee?

Yksittäisen ihmisen taloudessa on selvää, että jos rahan tulo vähenee, niin menoja on leikattava. Nyt valtion tulot ovat vähentyneet, mutta silti valtion menoja ei edes harkita leikattavan. Jotenkin kuvitellaan, että valtion kulutus on paljon tärkeämpää kuin ihmisten kulutus. Ihmisiltä voidaan ottaa rahaa, mikä vähentää heidän kulutustaan, jotta valtio voi kuluttaa niinkuin ennenkin tai jopa hieman enemmän kuin ennen.

Valtion roolia kuluttajana perustellaan usein sillä, että se jatkaa toimintaansa varmasti lamassakin. Valtion yltiöpäistä kuluttamista laman tai taantuman aikana kutsutaan elvyttämiseksi. Elvyttämisen sanotaan olevan välttämätöntä talouden saamiseksi taas nousuun. Tämä ei pidä paikkaansa. Nykyinenkään taantuma ei johdu siitä, etteikö olisi kulutettu tarpeeksi. Taantuma johtuu juuri päinvastaisesta ilmiöstä. Ongelma oli siinä, että kulutettiin liikaa. Säästöjä ei ollut tarpeeksi. Luottamuksen romahdus finanssijärjestelmässä aiheutui erityisesti pankkien, mutta myös muiden yritysten, kassavarantojen puutteen vuoksi eli säästämisen puutteen vuoksi. Luottamuksen palauttaminen luonnollisesti tulisikin säästämisen kautta eikä kuluttamisen kautta. Kaiken tämän takia ihmiset toimivat nyt paremmin kuin valtio, koska he enimmäkseen säästävät ja valtio vaan kuluttaa edelleen. Taloudella menisi siis paremmin, jos valtio ei elvyttäisi ja ihmiset saisivat pitää rahansa.

Mistä valtio sitten voisi luopua? Minun mielestäni hyvinkin monesta asiasta. Aloitetaan helpolla kohteella. Valtion tulisi luopua ylimääräisestä byrokratiasta. Hyvä esimerkki ylimääräisestä byrokratiasta on sosiaaliset tukijärjestelmät. Jo monikon välttämätön käyttäminen kertoo, että rahaa menee liikaa jonnekin muualle kuin sitä tarvitseville. Sosiaalituki hoituisi  hyvin yhdellä ainoalla kevyellä järjestelmällä: negatiivisesta alkavalla verotuksella. Yleisestikin verotusta voisi selkeästi yksinkertaistaa, jolloin hallinnointiin ei menisi niin paljon kustannuksia.

Selkeämpiäkin kohteita toki löytyy. Seuraavassa listaa eräistä mielestäni kokonaan poistettavissa olevista kulueristä (kuluerien lähteenä toimi esimerkiksi: www.netra.fi): maataloustuet, kulttuurituet, huippu-urheilutuet, puoluetuet, yritystuet, tuki varustamoliikkeille, tuki työnantajille, energiatuki maa- ja puutarhataloudelle, energiaverotuki, Ahvenanmaan erityiskulut, kirkollisavustukset, patenttijärjestelmä, kehitysapu, Matkailun edistämiskeskus, Tekes, Geologian tutkimuskeskus, Tulli, Tilastokeskus, kriisinhallintajoukot, Museovirasto, Kilpailuvirasto, Suomenlinnan hoitokunta, Valtion taidemuseo, TE-keskukset, VPU Pukutehdas Oy:n tukeminen ja Yleisradio. Vaikka monikaan tuskin on listasta kanssani täysin samaa mieltä, niin uskoisin kuitenkin, että siltä löytyy useampiakin sellaisia kohteita, joista moni voisi olla samaa mieltä. Miksi siis minkään listalla olevan kohteen rahoituksen vähentämisestäkään ei yleisesti puhuta vaihtoehtona?

Onko sinun mielestäsi kaikki se mitä valtio nyt tekee välttämätöntä ja haluatko sinä rahoittaa kaiken sen?