Valtion menojen leikkaus on vaihtoehto

On yllättävää miten melkein kaikki nykyiset puolueet ja poliitikot ovat jättäneet valtion menojen leikkauksen pois harkittavien vaihtoehtojen joukosta, kun mietitään miten valtion taloutta tulee hoitaa. Eikö ole mitenkään mahdollista, että valtio olisi saattanut ajan saatossa hieman innostua tekemään sellaisia asioita, joista voitaisiin nyt luopua? Onko meidän vain pakko rahoittaa valtion toimia enenevässä määrin ilman kritiikkiä sille, mitä valtio meiltä keräämillään rahoilla tekee?

Yksittäisen ihmisen taloudessa on selvää, että jos rahan tulo vähenee, niin menoja on leikattava. Nyt valtion tulot ovat vähentyneet, mutta silti valtion menoja ei edes harkita leikattavan. Jotenkin kuvitellaan, että valtion kulutus on paljon tärkeämpää kuin ihmisten kulutus. Ihmisiltä voidaan ottaa rahaa, mikä vähentää heidän kulutustaan, jotta valtio voi kuluttaa niinkuin ennenkin tai jopa hieman enemmän kuin ennen.

Valtion roolia kuluttajana perustellaan usein sillä, että se jatkaa toimintaansa varmasti lamassakin. Valtion yltiöpäistä kuluttamista laman tai taantuman aikana kutsutaan elvyttämiseksi. Elvyttämisen sanotaan olevan välttämätöntä talouden saamiseksi taas nousuun. Tämä ei pidä paikkaansa. Nykyinenkään taantuma ei johdu siitä, etteikö olisi kulutettu tarpeeksi. Taantuma johtuu juuri päinvastaisesta ilmiöstä. Ongelma oli siinä, että kulutettiin liikaa. Säästöjä ei ollut tarpeeksi. Luottamuksen romahdus finanssijärjestelmässä aiheutui erityisesti pankkien, mutta myös muiden yritysten, kassavarantojen puutteen vuoksi eli säästämisen puutteen vuoksi. Luottamuksen palauttaminen luonnollisesti tulisikin säästämisen kautta eikä kuluttamisen kautta. Kaiken tämän takia ihmiset toimivat nyt paremmin kuin valtio, koska he enimmäkseen säästävät ja valtio vaan kuluttaa edelleen. Taloudella menisi siis paremmin, jos valtio ei elvyttäisi ja ihmiset saisivat pitää rahansa.

Mistä valtio sitten voisi luopua? Minun mielestäni hyvinkin monesta asiasta. Aloitetaan helpolla kohteella. Valtion tulisi luopua ylimääräisestä byrokratiasta. Hyvä esimerkki ylimääräisestä byrokratiasta on sosiaaliset tukijärjestelmät. Jo monikon välttämätön käyttäminen kertoo, että rahaa menee liikaa jonnekin muualle kuin sitä tarvitseville. Sosiaalituki hoituisi  hyvin yhdellä ainoalla kevyellä järjestelmällä: negatiivisesta alkavalla verotuksella. Yleisestikin verotusta voisi selkeästi yksinkertaistaa, jolloin hallinnointiin ei menisi niin paljon kustannuksia.

Selkeämpiäkin kohteita toki löytyy. Seuraavassa listaa eräistä mielestäni kokonaan poistettavissa olevista kulueristä (kuluerien lähteenä toimi esimerkiksi: www.netra.fi): maataloustuet, kulttuurituet, huippu-urheilutuet, puoluetuet, yritystuet, tuki varustamoliikkeille, tuki työnantajille, energiatuki maa- ja puutarhataloudelle, energiaverotuki, Ahvenanmaan erityiskulut, kirkollisavustukset, patenttijärjestelmä, kehitysapu, Matkailun edistämiskeskus, Tekes, Geologian tutkimuskeskus, Tulli, Tilastokeskus, kriisinhallintajoukot, Museovirasto, Kilpailuvirasto, Suomenlinnan hoitokunta, Valtion taidemuseo, TE-keskukset, VPU Pukutehdas Oy:n tukeminen ja Yleisradio. Vaikka monikaan tuskin on listasta kanssani täysin samaa mieltä, niin uskoisin kuitenkin, että siltä löytyy useampiakin sellaisia kohteita, joista moni voisi olla samaa mieltä. Miksi siis minkään listalla olevan kohteen rahoituksen vähentämisestäkään ei yleisesti puhuta vaihtoehtona?

Onko sinun mielestäsi kaikki se mitä valtio nyt tekee välttämätöntä ja haluatko sinä rahoittaa kaiken sen?

5 kommenttia kirjoitukseen “Valtion menojen leikkaus on vaihtoehto”

  1. Elämästä ja parkkiruuduista - Pasi J. Matilainen Says:

    […] hiljaisempaa, varmasti ymmärrettävistä syistä. Sillä välin kannattaa lukaista vaikka Jari Metsälän (lib.) vastaus Vanhasen Matin (kesk.) haasteeseen valtiontalouden tasapainottamisesta. Muita järkeviä ja […]

  2. Spidermanni Says:

    Miksi ette koskaan vastusta psykiatrisia pakkokeinoja? Mielisairaalassa lukkojen takana olevat ovat vankeja, eivät potilaita. Psyykelääkkeiden pakkosyöttö on myrkyttämistä, ei hoitamista. Psyykelääkkeillä on hyvin vakavia, pahimmillaan pysyviksi jääviä haittavaikutuksia:

    Seksuaalisuuden tuhoutuminen http://en.wikipedia.org/wiki/PSSD
    Pakkoliikkeet http://en.wikipedia.org/wiki/Tardive_dyskinesia
    Kuolema http://en.wikipedia.org/wiki/Neuroleptic_malignant_syndrome

  3. Jari Metsälä Says:

    Maailmassa on niin monta asiaa joihin olisi mahdollista ottaa kantaa, että väkisinkin jää monia aiheita erikseen käsittelemättä. Lisäksi oma blogini on varsin tuore, joten en ole ehtinyt vielä käsittelemään kovin montaa muutakaan aihetta. Todetaan kuitenkin nyt, että olen ainakin sellaisia psykiatrisia pakkokeinoja vastaan, jotka aiheuttavat vakavia sivuvaikutuksia. Toisaalta sellaiset lääkkeettömät pakkokeinot, jotka estävät potilasta vahingoittamasta muita, ovat hyväksyttäviä. Niidenkin kanssa pitää tietenkin huomioida, että väkivallan uhan pitää olla todellinen.

  4. Spidermanni Says:

    Jos joku vahingoittaa muita, niin sehän on rikos. Silloin poliisin tehtävä on ottaa kiinni, syyttäjän syyttää, tuomarin tuomita ja vankilan vangita. Emme tarvitse psykiatriaa tähän.

    Psykiatristen pakkokeinojen uhri ei ole potilas vaan vanki.

    Puhe sivuvaikutuksista on harhaanjohtavaa. Silloin joku voi uskoa, että olisi olemassa myös jotain positiivisia vaikutuksia. Kun on kyse pakko- tai lastenpsykiatriasta niin tulisi puhua haittavaikutuksista.

    Ilmeisesti lähdet siitä olettamuksesta, että mielisairauksia on olemassa. Todellisuudessa kaikki mielisairaudet on tehty äänestämällä. Psykiatrit ovat ruvenneet kutsumaan henkilön konflikteja itsensä ja muiden kanssa sairauksiksi.

    Oikea sairaus on jotain mitä jollakin on, mielisairaus on mitä joku tekee. Oikea sairaus löydetään objektiivisilla menetelmillä kuten verikokeilla tai röntgenkuvilla. Mielisairaus diagnosoidaan kun henkilön käytös on psykiatrin mielestä epäsopivaa.

    Psykiatrien mukaan se, että ei usko olevansa mielisairas, on myös mielisairaus: Noncompliance with Treatment Disorder. Eli jos vastustaa “hoitoa”, niin psykiatrit katsovat sen sairauden oireeksi.

    Kun psykiatrit päästävät vankinsa ulos mielisairaalasta pakolliseen avohoitoon, niin he lähettävät vielä laskun perään! Lasku voi helposti olla lähellä tuhatta euroa. Pakollisessa avohoidossa voi joutua olemaan vuosikausia. Kyseessä on vuosikautinen vapaudenriisto.

    Vuonna 2004 psykiatria maksoi yhteiskunnalle 1,7 miljardia euroa. Psykiatria on yksi suurimmista vihollisista yksilönvapaudelle ja taloudelliselle vapaudelle. Psykiatrian emeritusprofessori Thomas Szászin (http://www.szasz.com/ http://en.wikipedia.org/wiki/Thomas_Szasz) mukaan ratkaisu ongelmaan olisi erottaa psykiatria valtiosta.

  5. J Says:

    Autoharrastajana mieleen tulee AKE.
    Sen tehtävänä on vain suojella virallisten maahantuojien taloudellisia etuja.

    AKE on oikeastaan malliesimerkki siitä mitä tapahtuu kun asetetaan taho tekemään määräyksiä ja asetuksia.
    Loppujen lopuksi se joutuu lobbauksen kohteeksi ja tässä tapauksessa lobbarien valtaamaksi.

Jätä kommentti


This is a free Wordpress template provided by Mathew Browne | Web Design | SEO