Pieni kapitalismin puolustus
Kapitalismia on lähiaikoina paljon parjattu. Kyseessä on kuitenkin sijaiskärsijä. Oikea kohde ei pitäisi olla kapitalismi vaan jokin ihan muu. Siksi kapitalismi tarvitsee omat puolustajansa.
Kapitalismi tarkoittaa omaisuuden ja tuotantovälineiden yksityistä omistusta sekä vapaaehtoisia taloudellisia päätöksiä. Lisäksi kapitalismissa toiminnan motiivina on taloudellinen voitto. Kaikki nämä ovat positiivisia asioita.
Yksityinen omistus takaa yhteistä omistusta paremmin omaisuuden kunnossapidon ja hyödyntämisen. Yksityisessä omistuksessa omaisuudesta huolehtiminen on selkeää ja vastuu käytännössä on pääsääntöisesti sellaisella henkilöllä, jonka omaan etuun kuuluu huolehtia omaisuudesta parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi omaisuuden laiminlyönnin seuraus on selkeä. Yhteisessä omistuksessa kaikki tämä hämärtyy. On vaikeaa oikeudenmukaisesti määrittää käytännössä kenen pitäisi päättää yhteisen omaisuuden käyttämisestä tai hallinnoida sitä. Yhteisen omaisuuden hallinnoijalta usein puuttuu suora side oman edun ja omaisuuden käytön väliltä. Tämä johtaa välinpitämättömyyteen ja liialliseen riskinottoon.
Vapaaehtoisten taloudellisten päätösten suhteen tilanne on vieläkin selkeämpi. Vastakohtana kun on pakotetut taloudelliset päätökset. Millainen ihmisten elämä olisi, jos taloudelliset päätökset olisivat pakotettuja? Kuka voisi pakottaa ja keitä? Mikä oikeus pakottajalla olisi pakottaa ja mikä velvollisuus pakotettavalla olisi totella? Mistä voi tietää aina pääsevänsä haluamalleen puolelle pakottamista? Pakottaminen lisäksi vaatii aina väkivaltaa tuekseen ja aiheuttaa motivaation puutetta pakotettavissa.
Taloudellinen voitto toiminnan motiivina on myös positiivinen asia, vaikka vaatiikin näistä kenties eniten analysointia. Otetaan ensiksi käsittelyyn vastakohta. Eli, jos toiminnan motiivina olisi taloudellinen tappio. Taloudellinen tappio tarkoittaa käytännössä omaisuuden turmelemista. Eli ensin ostat jotain, joka on esimerkiksi kymmenen yksikön arvoista ostohetkellä. Sitten myyt sen sen yhdeksällä yksiköllä. Olet turmellut omaisuutta yhden yksikön arvosta. Jos et olisi tehnyt mitään, niin maailmassa olisi omaisuutta edelleen kymmenen yksikön arvosta eikä yhdeksän yksikön arvosta. Looginen seuraus on siis, että toiminnan motiivina pitäisi vähintään olla nollatulos, jotta omaisuutta ei turmeltaisi. Toisaalta nollatulos tarkoittaisi sitä, että toiminnasta ei ole ollut omaisuuden arvon suhteen mitään hyötyä. Maailma olisi ollut ihan yhtä hyvä, jos et olisi tehnyt mitään. Taloudellinen voitto kertoo siitä miten paljon arvokkaammaksi teit omistuksessasi olevan omaisuuden muiden silmissä. Voittoa ei voi itse määrätä, joten muiden ihmisten pitää olla sitä mieltä, että loit maailmaan jotain hyödyllisempää kuin siellä aiemmin jo oli. Ja mitä enemmän voittoa teet, niin sitä useamman ihmisen pitää olla sitä mieltä, että olet luonut maailmaan jotain hyödyllisempää kuin siellä jo oli. Minun mielestäni tämä on selkeästi positiivinen asia ja hyvä toiminnan motiivi.
Valitettavasti kapitalismia syytetään monista sellaisista asioista, joihin kapitalismi ei ole mitenkään syyllinen. Kapitalismi ei ole syyllinen ihmisten ahneuteen. Kapitalismi päinvastoin järjestelmänä valjastaa ihmisten ahneuden palvelemaan hyväntekeväisyyttä. Kun ahne ihminen yrittää kapitalistisessa järjestelmässä kerätä itselleen mahdollisimman paljon omaisuutta, niin sen tulee tapahtua voiton tavoittelun kautta. Ja kuten jo todettua, niin voittoa tavoitellessaan ihminen tulee aina luoneeksi maailmaan jotain muiden ihmisten mielestä hyödyllisempää kuin siellä oli ennen hänen toimiaan. Kapitalismissa ahneus ei ole enää ongelma, kuten se on pakon sisältämissä järjestelmissä, joissa omaisuutta voi kerätä ilman voiton tavoittelua.
Kapitalismi ei myöskään pakota ihmisiä toimimaan vastoin tahtoaan. Tämän pitäisi olla selvää jo pelkästään kapitalismin määritelmään nojautuen. Kapitalismin määritelmään sisältyy taloudellisten päätösten vapaaehtoisuus. Kapitalismiin ei myöskään kuulu väkivalta, jota tarvitaan ihmisten pakottamiseen.
Kapitalismi ei johda siihen, että kaikki omaisuus tulisi olemaan vain muutamien harvojen käsissä. Tämän estää ihmisten erilaisuus ja epätäydellisyys. Vaikka joku ihminen onnistuisi elämänsä aikana keräämään suuren omaisuuden, niin yleensä jo seuraava tai vähintään sitä seuraava perillinen onnistuu laittamaan omaisuuden taas uudelleen kiertoon.
Kapitalismi järjestelmänä ei ole syyllinen siihenkään ettei se tuota täydellisiä tuloksia. Mikään järjestelmä ei tuota täydellisiä tuloksia, koska toimijat eivät ole täydellisiä. Kapitalismi on itsekorjaava järjestelmä, joka yrittää hakeutua parhaimpaan mahdolliseen lopputulokseen palkitsemalla hyvistä teoista ja rankaisemalla huonoista. Lisäksi se yrittää minimoida ihmisten heikkouksien vaikutukset tai jopa kääntää ne hyödyksi muille ihmisille.
Kapitalismia ei harrasteta Yhdysvalloissa. Monesti kaikki mitä tapahtuu Yhdysvalloissa liitetään kapitalismiin. Yhdysvalloissa ei ole enää pitkään aikaan ollut kapitalistista talousjärjestelmää. Yhdysvalloissa on nykyään suuri julkinen talous ja erityisen paljon erilaisia valtion takaamia etuuksia tietyille yrityksille. Siellä on siis jonkinlainen suosikkitalous, joka välttämättä johtaa erilaisiin vinoumiin ja vaikeuksiin. Yhdysvaltojen vaikeudet ja ongelmat eivät siis yleensä ole kapitalismin vaikeuksia vaan suosikkitalouden vaikeuksia.
Jos sinä et pidä yksityisomistukseen, vapauteen ja väkivallattomuuteen perustuvasta järjestelmästä, niin millaisesta järjestelmästä sinä sitten pidät? Mitkä maat ovat olleet historiallisesti miellyttävämpiä paikkoja asua ja elää - sellaiset, joissa on ollut lähimpänä kapitalismia oleva talousjärjestelmä vai sellaiset, joissa on ollut eniten päinvastainen talousjärjestelmä?
24.2.2010, klo 21:30:36
Ihan asiallinen kirjoitus. Minua on aina kismittänyt vasemmistolaisen retoriikan tulkinnat kapitalismista.
Vastikään pyrin keskustelemaan eräiden vasemmistopiirien kanssa kapitalismista. Toivoton yritys. Puhuimme Suomea, mutta silti eri kieltä. Dialogin rakentaminen oli mahdotonta, kun edes perusmääritelmistä ei päästy yhteisymmärrykseen ja sanakirjan selitys kapitalismista oli kuulemma vanhentunut.
Vasemmistopiireissä sana kapitalismi ei merkitse sitä miten se sanakirjassa määritellään, vaan se nyt vaan sattuu olemaan synonyymi Kaikelle Pahalle.
25.2.2010, klo 12:23:59
Kapitalismi on jees.
Kapitalismi on luonnollista.
Ideana. Periaatteena.
Mutta nyt se perustaa halpaan palkkaan, että joku tekee kenkäsi dollarin päiväpalkalla 10-12 tunni työpäivällä.
Ja että maapallon resurssit tuhotaan ja saasteet päästetään halpatyömaissa maahan ja jokeen.
Halpaa, halpaa, halpaa. Ilman tulevaisuutta.
Jokaien rikas on rikastunut toisen halvalla työpanoksella. Rikkaat vaativat halpaa.
25.2.2010, klo 15:46:17
Sä Arhi viittaat nyt ilmeisesti kommunistiseen Kiinaan?
Eli Kiinan suoltamat saasteet on kapitalistisen järjestelän tulos?
Ettei vikaa olis kiinalaisissa / Kiinassa?
Ei niitä saasteita kenenkään yksityisten maille ole dumpattu…
Lainataan nyt vielä kerran tähän Jarin tekstistä pala:
“Yksityinen omistus takaa yhteistä omistusta paremmin omaisuuden kunnossapidon ja hyödyntämisen. Yksityisessä omistuksessa omaisuudesta huolehtiminen on selkeää ja vastuu käytännössä on pääsääntöisesti sellaisella henkilöllä, jonka omaan etuun kuuluu huolehtia omaisuudesta parhaalla mahdollisella tavalla.”
26.2.2010, klo 17:20:03
Kiitos kommentoijille! Luen kommenttejanne mielelläni.
Erityisesti Arhi Kuittisen kommentista minulle tuli mieleen vielä yksi asia, josta kapitalismia usein syytetään. Kyseessä on nimittäin yritysten harjoittama tehtaiden ja työn siirto “halpatyömaihin”. Tämä syyte on ihan aiheellinen ja tuollaiset siirrot ovat selkeästi kapitalismiin kuuluvia. Voiton tavoittelussa on tärkeää käyttää mahdollisimman edullisia resursseja (en mielelläni käytä tässä yhteydessä sanaa halpa, koska kyseessä on edullisuus sekä hinta että laatu huomioon ottaen). Työ on usein halpatyömaissa edullista ja siksi sitä käytetään. Tosin toisin kuin syyttäjät ajattelevat, kyse ei ole tälläkään kertaa negatiivisesta ominaisuudesta, jos me ajattelemme sitä kokonaisuutta, jossa kapitalismi toimii.
Kapitalismi ei ole puolueellinen tai ihmisiä jotenkin keinotekoisesti erotteleva järjestelmä. Kapitalismi toimii niin laajasti kuin sen annetaan toimia eikä se siis luonnollisesti rajoitu minkään valtion rajoihin. Jos me emme sitä erikseen estä, niin kapitalismi toimii maailman laajuisesti.
Työn ja tehtaiden siirto halpatyömaihin on positiivista sen takia, että silloin työtä tarjotaan sitä eniten kaipaaville. Kapitalismi toimii tällöin ihmisten tuloerojen tasoittajana. Halpatyömaissa ihmiset suostuvat vapaaehtoisesti tekemään työtä yrityksille muihin maihin verrattuna pienemmällä palkalla ja huonommilla ehdoilla sen takia, että vaihtoehdot olisivat vieläkin huonompia. Yrityksen tulo siis parantaa heidän elinolosuhteitaan ja tuo niitä lähemmäs muiden maiden elinolosuhteita. Tämä on halpatyömaille parasta mahdollista kehitysapua. Ennen pitkää erot halpatyömaiden ja muiden maiden välillä pyrkivät tasoittumaan ja sitten ei ole enää tarvetta laajamittaisille tehtaiden tai töiden siirroille. Yritysten halpatyömaihin tuoma elintason nousu auttaa myös siihen, että niissä voidaan kiinnittää enenevässä määrin huomiota resurssien kestävään käyttöön ja saasteiden vähentämiseen. Elintason nousu vähentää lisäksi ylikansoittumista. Tämä sama kehitys on käyty läpi nykyisin menestyvissä maissa ja nyt meidän pitäisi maailman tulevaisuuden takia antaa sen tapahtua myös nykyisissä halpatyömaissa.
Kapitalismi ei tarjoa maailman nykyiseen taloudelliseen epätasapainoon, saasteongelmiin tai resurssien tuhlailevaan käyttöön mitään äkillistä kertaratkaisua, mutta se kyllä järjestelmänä ihan käytännössä hieman pidemmällä aikavälillä korjaa kaikkia näitä, jos me vaan annamme sen toimia rauhassa.
10.3.2010, klo 12:28:22
Pieni kommentti. A) Jos yksilö päättää tehostaa omaa taloudellista tilannettaan karsimalla menojaan ja tai kilpailuttamalla palveluja tai vaikkapa tilaamalla jonkun tuotteen halvemmalla ulkomailta (lue halpatyömaista), ei kukaan moiti häntä. Vaikka tällainen toiminta saattaa olla (tosin pienenä) osasyynä irtisanomisiin kotimaassa.
B) Mutta, jos joku yritys tekee saman asian, nousee meteli ja parku. Miksi?
Jos yksilöllä on oikeus toimia omaa etuansa ajatellen, eikö sama oikeus kuuluisi myös yrityksille.
24.7.2010, klo 22:24:51
Miten näet sääntelyn osuuden kapitalimissa? Kuuluvatko kriisit olennaisena osana kapitalismiin, koska väistämättä tapahtuu “rajankäyntiä” sääntöjen kanssa? Toimiiko “vertaissääntely” vai miten näet asian? Olisko rahoituskriisi ollut vältettävissä kapitalistisessa yhteiskunnassa? Jos olisi- miten? Investointipankkiirithan ajoivat omaa etuaa- mitä he tekivät väärin?
25.7.2010, klo 16:21:51
En näe sääntelyä tarpeelliseksi kapitalismissa, koska kapitalismi on itsessään jo korjaava järjestelmä. Sääntelyä tehdään yleensä silloin, kun kapitalismi on ensin rikottu ja sitten on jouduttu ongelmiin. Noita ongelmia sitten korjataan sääntelyllä sen sijaan, että korjattaisiin se alkuperäinen kapitalismista poikkeaminen.
Kriisi on hieman epämääräinen termi tässä yhteydessä. Mielestäni kapitalismissa esiintyy epätäydellisyyttä ja ongelmia, koska me ihmiset olemme erehtyväisiä. Kapitalismi järjestelmänä pyrkii kuitenkin korjaamaan noita ongelmia. Sääntöjen noudattamista pitää tietenkin valvoa, mutta en kutsuisi sitä sääntelyksi. Sääntöjen noudattaminen on osa kapitalismia, kun taas sääntely yrittää jotenkin parantaa tai korjata sitä (tai jotain kapitalismin kaltaista järjestelmää).
Jos ymmärrän käsitteen “vertaissääntely” tässä oikein, niin se toimii. Eli ymmärrän käsitteen niin, että ongelmatapauksessa sekä asiakkaat että muut yrittäjät lopulta saattavat tilanteen lähemmäs optimia.
Rahoituskriisiin viittaaminen antaa sen kuvan, että kriisillä haetaan nyt takaa talouden taantuma- tai lamakausia eli talouden syklisyyttä. Itävaltalainen taloustiede, johon minunkin näkemykseni vahvasti perustuvat, antaa selkeän selityksen sille, miksi taloudessa esiintyy niin paljon syklisyyttä ja miten suurin osa siitä olisi vältettävissä. Mielestäni meidän nykyinen pankkijärjestelmämme ei perustu kapitalismiin ja se aiheuttaa siksi paljon ongelmia. Näitä ongelmia sitten yritetään korjata sääntelyllä, vaikka oikea tapa korjata ongelma olisi palauttaa pankkijärjestelmä kapitalismin mukaiseksi. Käytännössä pankeilta pitäisi ottaa kapitalismiin kuulumattomat ylimääräiset oikeudet pois ja raha pitäisi vapauttaa. Kuten jo vihjasitkin, niin pankkiirien kuuluukin ajaa omaa etuaan eikä siinä ole mitään vikaa. Valtion vain ei saisi antaa heille sellaisia oikeuksia tehdä sitä, joita ei muillakaan ole.