Archive for the ‘Polttopiste’ Category

Keski-Suomen Liberaalit ry:n vuosikokous

Keski-Suomen Liberaalit ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään 29.4.2010 klo 18:30 alkaen Ravintola Ali Babassa Jyväskylässä, osoitteessa Yliopistonkatu 21. Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat sääntöjen mukaisesti:

  1. piirihallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja tai heidän estyneenä ollessaan joku piirihallituksen jäsen avaa kokouksen,
  2. valitaan kokoukselle äänivaltaisista jäsenistä puheenjohtajat, sihteerit, sekä kaksi (2) pöytäkirjan tarkistajaa, jotka toimivat myös ääntenlaskijoina,
  3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus,
  4. vahvistetaan työjärjestys,
  5. käsitellään piirin toimintakertomus kuluneelta toimintakaudelta,
  6. käsitellään tilikertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto sekä vahvistetaan tilinpäätös,
  7. päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä piirihallitukselle sekä muille tilivelvollisille,
  8. valitaan piirihallituksen puheenjohtaja ja muut piirihallituksen jäsenet,
  9. varsinaista puoluekokousta varten valitaan piirin ehdokkaat puoluehallitukseen,
  10. valitaan piirin puoluekokousedustajat,
  11. valitaan yksi (1) tai kaksi (2) tilintarkastajaa ja yksi (1) tai kaksi (2) varatilintarkastajaa,
  12. päätetään piirin seuraavan vuoden jäsenmaksujen suuruudet ja keräystavat,
  13. päätetään piirin toiminta- ja taloussuunnitelmasta, ja
  14. päätetään ehdokkaiden asettamisesta vuoden 2011 eduskuntavaaleihin.

Kokoukseen ei ole esitetty muita käsiteltäviä asioita sääntöjen määräämien aikarajojen puitteissa. Äänivaltaisia kokouksessa ovat sääntöjen mukaisesti 15 vuotta täyttäneet yhdistyksen jäsenet. Myös muut ovat tervetulleita tutustumaan toimintaan ja toimijoihin. Virallisen osuuden jälkeen iltaa jatkettaneen.

Tervetuloa!

Piirihallituksen puolesta,

Pasi J. Matilainen
Puheenjohtaja, Keski-Suomen Liberaalit ry

15.04.2010 | Kategoria: Polttopiste, Tapahtumat | Jätä kommentti(2)

Pekka Tarjanne 19.9.1937 – 24.2.2010

Pekka Tarjanne on kuollut. Hän toimi Liberaalisen Kansanpuolueen puheenjohtajana, kansanedustajana, liikenneministerinä, teoreettisen fysiikan professorina, Posti- ja lennätinlaitoksen pääjohtajana ja Kansainvälisen teleliiton ITU:n pääsihteerinä. Hänet tunnettiin ensin lahjakkaana fyysikkona ja sittemmin huippuälykkäänä poliitikkona ja virkamiehenä, ja aina erittäin miellyttävänä herrasmiehenä.

Pekka Tarjanne syntyi 19.9.1937 Tukholmassa, jossa hänen isänsä Päivö (myöhemmin suurlähettiläs) toimi tuolloin lähetystösihteerinä. Hänen äitinsä Kerttu oli Kansallisen Edistyspuolueen sisäministerinä murhatun Heikki Ritavuoren tytär ja Suomen Kansanpuolueen vuoden 1956 presidenttiehdokkaan Eero Rydmanin veljentytär. Vuonna 1962 Pekka Tarjanne avioitui Aino Kairamon kanssa, heille syntyi neljä lasta 1965-74, ja eläkeläisinä he asuivat ensin Espoon Espoonlahdessa ja sittemmin Helsingin Ullanlinnassa.

Tarjanne väitteli tohtoriksi jo 24-vuotiaana ja nimitettiin professoriksi 28-vuotiaana ensin Oulun, sittemmin Helsingin yliopistoon. Hänellä on julkaisuja teoreettisesta ydin- ja alkeishiukkasfysiikasta sekä tietoliikenteestä.

Tarjanne aloitti poliittisen toimintansa nuorena Vapaamielisten Liitossa, joka oli syntynyt Kansallisen Edistypuolueen hajottua Vapaamielisten Liitoksi ja Suomen Kansanpuolueeksi vuonna 1951. Nämä jälleenyhdistyivät vuonna 1965 Liberaaliseksi Kansanpuolueeksi (LKP), jonka nimi on vuodesta 2000 lähtien ollut Liberaalit.

Tarjanne valittiin 1968 vasta 30-vuotiaana LKP:n (nyk. Liberaalit) puheenjohtajaksi, missä tehtävässä toimi vuoteen 1978 saakka. Poliitikkona hänet muistetaan ”sivistyneenä sovittelijana” kovapäisten kollegojen välillä. Postin pääjohtajana hän toimi 1977 – 1989 ja ITU:n pääsihteerinä Genevessä 1989 – 1999.

Tarjanne jäi ITU:n pääjohtajan virasta eläkkeelle vuonna 1999, mutta sittemmin YK päätti koota tietotekniikka ja kehitys –ryhmän edistämään tietotekniikan käyttöä kehitysmaissa, ja Kofi Annanin pyynnöstä Tarjanne perusti sen ja toimi sen puheenjohtana alkuvuosien ajan. ”Kofi Annan soitti ja sanoi tarvitsevansa minua. Vastasin ylittäneeni YK:n eläkeiän jo aikaa sitten. Hän sanoi itse päättävänsä, keitä tänne palkataan”, Tarjanne kertoi.

Tarjanteella oli lisäksi erittäin monia luottamustoimia yhdistysten ja yritysten hallituksissa, ja hän johti kansainvälistä Millennium-palkintolautakuntaa. Tarjanteen kautta Posti- ja telehallituksen pääjohtajana 1977 – 1989 pidetään merkittävän uudistumisen aikana, jonka väitetään luoneen pohjaa professori Leo Mechelin ja Fredrik Idestamin perustaman Nokian myöhemmälle menestykselle.

Suomen ensimmäinen aatteellinen puolue oli Leo Mechelinin perustama Liberaalinen puolue (1880-85). Mechelinin Liberaalisen puolueen 125-vuotisjuhla vuonna 2005 oli samalla Liberaalien 40-vuotisjuhla. Juhlan pääpuhuja, Professori Tarjanne esiintyi yhtä terävänä ja kannustavana kuin aina ennenkin kiinnittäen huomiota puolueen nousevaan nuorisosiipeen – puolueessa onkin koko sen historian ajan ollut erityisen vahva nuorisosiipi.

Liberaalista konservatiiviksi loikanneen Winston Churchillin kerrotaan sanoneen: ”Ellei nuorena liberaali, ei sydäntä, ellei vanhana konservatiivi, ei järkeä.” Tarjanne kuitenkin oli monen muun nykysuomalaisenkin tiedemiehen ja professorin tavoin elävä vastaesimerkki tuon virkkeen loppuosalle. Vielä vuoden 2007 eduskuntavaaleissa hän neuvoi Liberaalien vaalikampanjaa ja tv-vaalipaneelissa, jossa hän toimi Liberaalien yleisöedustajana ja esitti Liberaalien yleisökysymyksen, hän vastasi toimittajan kysymykseen, onko hän yhä Liberaali: ”Aina!”

23.03.2010 | Kategoria: Ajankohtaista, Polttopiste | Jätä kommentti(0)

Poliittinen järjestelmä on avattava täysin

Liberaalien lauantaina 26.9.2009 Helsingissä pidetty puoluekokous vaatii, että Suomen poliittisen järjestelmän on muututtava täysin avoimeksi ja läpinäkyväksi. Vaalirahoituksessa ilmenneet epäkohdat ja asianomaisten poliitikkojen huonomuistisuus, ylimielisyys ja vähättely ovat nostaneet esille suomalaisen politiikan ummehtuneisuuden.

Silti rahoituskohu on paisutettu suhteettoman suureksi, mikä on viemässä kansalaisilta viimeisiäkin luottamuksen rippeitä poliittista toimintaa sekä poliittista journalismia kohtaan.

Ehdokkaiden, puolueiden ja muiden yhdistysten rahoittamisessa ei ole sinänsä mitään vikaa, tarjosi rahaa sitten yritys tai yksityinen henkilö. Ammattiyhdistysten tuki on toki kyseenalaisempaa, jos koko jäsenistö ei ole tukemisen kannalla. Ulkopuolinen vapaaehtoinen rahoitus on osa demokratiaa.

Ongelmalliseksi asia muuttuu, jos rahoitusta peitellään tai siitä suoranaisesti valehdellaan. Se on omiaan herättämään epäilyksiä korruptiosta, mikä toisinaan on myös aiheellista.

Poliittisilla puolueilla, ministereillä ja kansanedustajilla ei saa olla mitään salattavaa työnantajiltaan, Suomen kansalaisilta. Sama koskee valtiota ja kuntia organisaatioina. Kaikki ne ovat olemassa yksinomaan kansalaisia varten, eivätkä ne ole mitään itseisarvoja. Julkinen organisaatio, luottamushenkilö tai virkamies, joka ei kunnioita kansalaisia sen vertaa, että pysyisi totuudessa ja avoimuudessa, on tarpeeton ja todennäköisesti jopa haitallinen.

Vaalirahoituskohu on kirvoittanut joitakin ehdotuksia vaalijärjestelmän uudistamiseksi. Ehdotuksista ulkopuolisen rahoituksen kieltäminen ja suljettuihin pitkiin vaalilistoihin siirtyminen ovat suurten ja keskisuurten puolueiden yrityksiä rajoittaa poliittista kilpailua ja siten haalia itselleen lisää valtaa. Nykyinen puoluetukijärjestelmä itsessään on toimivan demokratian vihollinen ja sen vahvistaminen muuta rahoitusta rajoittamalla tai kieltämällä johtaisi vaihtoehtoisten näkemysten sulkemiseen demokraattisesta prosessista.

Sen sijaan tuore ehdotus puoluetuen korvaamisesta politiikkaseteleillä on kannatettava ja kehittämisen arvoinen idea, mikäli puoluetuen lakkauttaminen kokonaan ei saa kannatusta. Politiikkaseteli antaisi puoluetuen jakamisen joka vuosi kansalaisten itsensä käsiin, riippumatta edellisten vaalien valtasuhteista. Oppia voisi ottaa Liberaalienkin pitkään ajamasta osittain jo toteutetusta palvelusetelimallista.

“Kannattajakorttikeräyksen puoluerekisteriin palaamista varten aloittava Liberaalit r.y. aikoo itse näyttää mallia avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä vuoden 2011 eduskuntavaaleissa ja matkalla niihin”, lupaa Liberaalien tuore puheenjohtaja Kimmo Eriksson, ja jatkaa: “Liberaalit on ollut täysin jäsenmaksujen varassa ja mahdollinen ulkopuolinen rahoitus tullaan julkistamaan reaaliaikaisesti, myös ennen vaaleja.”

Liberaalit piti puoluekokouksensa Helsingissä lauantaina 26.9. ja valitsi samalla uuden puheenjohtajiston: Puheenjohtajaksi Kimmo Eriksson, varapuheenjohtajiksi Mika Mustalahti ja Patrick Uotinen sekä puoluesihteeriksi Jari Metsälä.

Liberaalien nettisivut löytyvät osoitteesta www.liberaalit.fi. Lisätietoja antaa pj Kimmo Eriksson, puh. 050-3539262, email kimmo.eriksson@liberaalit.fi.

01.10.2009 | Kategoria: Ajankohtaista, Polttopiste | Jätä kommentti(2)

Takaisin yhteisten asioiden hoitoon

Mielipidekirjoitus julkaistu aiemmin Keskisuomalaisessa 11.6.2008.

Suomalainen kansanvalta on alennustilassa, ja syy siihen on yhteisistä asioista päättämisen vieminen liian kauaksi kansalaisista. Ikiaikainen talkooperinne ja kansallemme ominainen tunne yhteisvastuusta ovat tuhoutumassa nopeasti, kiitos vastuun sosialisoimisesta yhteiskunnalle.

Vielä ei niin kovin kauan sitten, kun yhteisössä todettiin ongelma, siihen puututtiin ja se ratkaistiin yhteistuumin. Nyt sen sijaan, että autettaisiin lähimmäistä hädässä, odotetaan ja huudetaan kasvotonta yhteiskuntaa apuun. Yhteiskunnan tulee paitsi ratkaista tilanne, myös estää sen tapahtuminen uudelleen tulevaisuudessa. Read More

11.06.2008 | Kategoria: Polttopiste | Jätä kommentti(3)

Suomalainen demokratia on kriisissä

Ao. kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisen Mielipiteet-palstalla 6.6.2008 sekä kirjoittajan blogissa.

Edustuksellisen demokratian keskeinen ero esimerkiksi antiikin Ateenan suoraan demokratiaan on se, että yhteisistä asioista päättämiseen ei tarvita aina koko väestön kokoontumista yhteen. Sen sijaan pieni joukko valitaan vaaleilla määräajaksi tekemään päätöksiä kaikkien puolesta ja valvomaan yhteistä etua. Olennaista järjestelmälle on se, että vaaleissa katsotaan valikoituvan monipuolisesti mahdollisimman suurta osaa väestöstä edustavia henkilöitä.

Onko kuitenkaan näin? Huippu-urheilijoita ja muita julkisuuden henkilöitä lukuunottamatta poliitikon tie eduskuntaan voi olla pitkä ja kivinen, alkaen usein jo nuorena jonkin puolueen nuoriso-organisaatioon liittymällä. Ajan myötä kuvioihin astuvat kunnallispolitiikka ja ehkä myös osuuskauppojen ja seurakuntien valtuustot. Harva tavallinen kansalainen menestyy vaaleissa ensimmäisellä yrittämällä, vaan urakehitys puolueorganisaatiossa ja ruohonjuuritasolla voi kestää vuosia tai jopa vuosikymmeniä ennen etenemistä ylimmille tasoille. Read More

07.06.2008 | Kategoria: Polttopiste | Jätä kommentti(2)

Lopetetaan köyhyys – Perustulosta vuonna 1988

Nykyinen sosiaalipolitiikka perustuu tarveharkintaan, jolla kohdennetaan erilaisia tukimuotoja erilaisista ongelmista kärsiville. Tämä onnistuu useimmiten varsin hyvin. Kuitenkin, pitäessään köyhät hengissä järjestelmä samalla pitää heidät köyhinä.

Nykyisen järjestelmän epäkohtien korjaamiseksi on tehty useita toteuttamiskelpoisia ehdotuksia, joista seuraavassa tarkastellaan kahta. Näistä kansalaispalkkajärjestelmä on ollut esillä julkisessa keskustelussa. Sen sijaan lineaarinen järjestelmä, joka on esitetty aikaisemmin, on jäänyt Suomessa vähäiselle huomiolle. Ennen järjestelmien esittelyä ja arviointia on kuitenkin paikallaan tarkastella lähemmin nykyistä järjestelmäämme, jotta näkisimme, mitä uudelta järjestelmältä on vaadittava. Read More

08.05.2008 | Kategoria: Polttopiste | Jätä kommentti(0)

Protektionismilla on kustannuksensa

Protektionismiksi kutsutaan kotimaisen tuotannon suojelemista ulkomaiselta kilpailulta. Suojaa saadaan asettamalla ulkomaisille tuotteille tulleja, tai antamalla kotimaisille tuottajille rahallista tukea. Kummassakin tapauksessa kotimainen tuotanto saa kilpailuetua ulkomaiseen verrattuna.

Protektionismin ansiosta Suomessa voidaan muun muassa viljellä sokerijuurikasta ja muita maataloustuotteita, jotka kasvaisivat paremmin jossakin muualla.

Protektionismilla on kustannuksensa. Kotimaiselle tuotannolle annettavat tuet maksetaan verovaroista, mikä nostaa veroprosenttia. Read More

13.01.2008 | Kategoria: Polttopiste | Jätä kommentti(3)

Tuhoisa ulkomainen kilpailu on pysäytettävä

Suomi kärsii epäreilusta ulkomaisesta kilpailusta. Ulkomaisen kilpailijan tuotanto-olosuhteet ovat niin kohtuuttoman ylivoimaisia, että se pystyy tuomaan tuotettaan valaistusmarkkinoillemme uskomattoman halvalla. Hänen tuotteittensa tullen kuluttajat käyttävät niitä suomalaisten hehkulamppujen sijaan. Tämä kilpailija on aurinko.

Tällaisen parodian protektionismia vastaan kirjoitti filosofi ja taloustieteilijä Frédéric Bastiat (1801-50), tosin Ranskasta ja kynttiläntekijöistä, mutta poliitikkojen protektionistiset halut kieltää kansalaisia ostamasta haluamiaan tuotteita eivät ole muuttuneet mihinkään. Read More

25.10.2007 | Kategoria: Polttopiste | Jätä kommentti(1)

Kilpailun puute syy huonoon palkkaan

Kansanedustaja Arto Satonen ja puoluesihteeri Jarmo Korhonen peräänkuuluttivat naisvaltaisten julkisten alojen palkankorotuksia Helsingin Sanomissa 25.7. Palkankorotuksen perusteiksi Satonen luetteli aloilla vallitsevan työvoimapulan ja korkean arvostuksen. Korhonen ei perusteluja vaatimukselleen esittänyt, totesi sen vain olevan mahdollista. Olen näiden herrojen kanssa aivan samaa mieltä siitä, että terveydenhoitoalan palkkojen tulisi olla nykyistä korkeammat. Read More

15.08.2007 | Kategoria: Polttopiste | Jätä kommentti(1)

Takuupalkka kuolinisku epätyypillisille työsuhteille

SAK julkisti 18.10. seuraavan vaalikauden tavoitteitaan, joilla heidän mukaansa tavoitellaan työllisyyden parantamista. Yhtenä tavoitteista oli vuokratyöläisille maksettava takuupalkka siltä ajalta, jolloin työtä ei ole tarjolla. Mutta kenet SAK haluaisi tämän takuupalkan maksajaksi?Mikäli takuupalkka määrättäisiin vuokratyövoimaa välittävän yrityksen maksettavaksi, joutuisi yritys “irtisanomaan” kaikki heidän kauttaan tilapäistä työtä etsivät ihmiset. Sen jälkeen uusi tilapäisen työn tekijä “palkattaisiin” vasta kun voidaan varmasti sanoa, että hänelle on töitä
luvassa moneksi kuukaudeksi eteenpäin. Read More

12.11.2006 | Kategoria: Polttopiste | Jätä kommentti(0)

12

Liberaalien mielestä jokaisen täysi-ikäisen suomalaisen on saatava elää omaa elämäänsä vapaasti, ilman valtion holhousta ja byrokratiaa. Liberaaleille tärkeitä arvoja ovat vapaus, tasa-arvo lain edessä, ihmisoikeudet ja oikeus yksityisyyteen.

Lue lisää

Talouspolitiikkamme päämääränä on nostaa Suomen talous nousuun. Tekisimme tämän vähentämällä valtion menoja ja byrokratiaa, sekä keventämällä verotusta. Tämä parantaisi ihmisten ostovoimaa ja antaisi yrityksille paremmat mahdollisuudet toimia Suomessa. Kannatamme tasaveroa sekä perustuloa kaikille kansalaisille. Suomen taloudellinen menestys auttaa jokaista suomalaista ja on osaltaan varmistamassa paremman kasvuympäristön lapsillemme.

Lue lisää

Vaadimme täysimittaista tasa-arvoa lain edessä. Mielestämme lainsäädäntö on kokonaisuudessaan muutettava sukupuolineutraaliksi. Jokaisella aikuisella ihmisellä on sukupuoleen, sen ilmaisemiseen ja seksuaaliseen suuntautumiseen, ihon väriin tai mihinkään muuhun vastaavaan fyysiseen ominaisuuteen, tai mielipiteeseen katsomatta oltava samat oikeudet ja velvollisuudet lain edessä.

Lue lisää

Mielestämme kannabis ja muut miedot huumeet tulisi laillistaa. Ei siksi, että olisimme “kannabispuolue” tai huumeiden käyttäjiä, vaan siksi että meidän mielestämme aikuiset ihmiset ovat itse oikeutettuja päättämään mitä tekevät omalle keholleen. Tämän lisäksi kieltolait tuovat mukanaan aina enemmän yhteiskunnallisia ongelmia mitä ne yrittävät ratkaista.

Lue lisää