Mihin rahat kuluivat

Raha harvoin kasvaa puissa, vaikka suomalainen metsänomistaja usein nauttiikin pitkän odottamisen jälkeen taloudellista hyötyä myydessään puunrungot paperikoneen jalostusprosessiin. Joku toisaalta mieluummin veistää niistä veneen, jolla purjehtia yli kärsimysten meren.

Kansantalous on usein järjestetty siten, että rahan pois antaminen tai ostaminen The_Cardsharpson tehty mahdollisimman helpoksi, kun taas sen ansaitseminen tai saaminen on vahvasti säänneltyä ja pääsy myyjän rooliin on vahvasti suojattu ja rajattu. Näin on tavallaan välttämätöntäkin, jotta rahan merkitys hallinnan välineenä säilyy. Uhkapelimarkkinat esimerkiksi elävät tiettävästi vain sen varassa, että suuri massa riehaantuu ottamaan riskejä enemmän kuin mihin heillä on varaa, jonka tuloksena pienempi joukko pääsee nauttimaan syntyneistä voitoista.

Uhkapelien yhteiskunnallisen sääntelyn motiivina onkin usein ennalta torjua niitä yhteiskunnallisia ilmiöitä jotka aiheutuvat tästä alistussuhteesta. Kasinoihin, niin verkossa kuin satamissakin sijaitseviin, liittyy usein vahva additoiva tekijä. Pelin tuoma huima jännitys saattaa koitua ylitsepääsemättömän houkuttelevaksi, jolloin arviointikyky riskien kantokyvystä heikkenee.

Rahoilla on myös jännittävä kyky luoda historiaa siksi rahat ja erityisesti niillä käydyt vaihdantatapahtumat muodostavat yhteiskunnan oikeuslaitoksen kannalta merkittävän pilarin. Moni tutkija tai asioista muuten kiinnostunut onkin ottanut käyttöön tavan selvittää asioita seuraamalla rahavirtoja. Rahavirrat ja erityisesti kysymykset rahankäyttöön liittyen tarjoavatkin siten vahvan vallanpidollisen elementin. Rahat muodostavat kateuden, oikeuden ja vääryyden symbolin.

Moni yhteiskunta on taantunut nostamaan rahat uuden jumalan asemaan. Rahoihin liittyvä omistamisen riemu luo ristiriitoja ihmisten välille, saattaa jopa halveksua ihmistä ja ihmisarvoa typistämällä hänet kuluttajan tai taloudellisen koneiston osaksi kysymällä mitä rahoille, ei mitä ihmiselle kuuluu.

Uhkapelaamisessa suuri pelaajien joukko välttämättä koostuu suureksi osaksi rahaa kuluttavista häviäjistä. Yhteiskunnallisesti uhkapelit voivat siten muodostua monen yksilön kannalta tuhoisaksi. Toisaalta laajemmin yhteiskunnassa monet kiintyvät omaan valta-asemaansa tai nokkelaan näppäryyteen, tuottaen onnettomuutta, ja tuskaa, vaikkakin säilyttäen muodollisen salonkikelpoisuutensa.

Toisaalta rahaan uhkapeleissä ja yleisestikin yhteiskunnassa liittyy sen arvo vaihdannan välineenä. Valuutta voi nopeasti menettää merkityksensä ja arvonsa, usein sen käyttäjästä riippumatta. Siinä missä vanha kansallinen valuutta oli usein kultavarastojen tai luonnonvarojen tukemaa, nykyinen arvo on paljolti spekulatiivista. Globaalit tietoverkot tuovatkin moderneille kansalaisille mahdollisuuden myös turvata taloudellinen asemansa siinäkin tilanteessa kun vanha kansallisvaltio ajautuu sotatilaan tai kun luottamus sen toimintaan heikkenee kansainvälisessä vertailussa merkittävästi.