Uudet arvot haastavat perinteisen maailman

1900-luvulle tultaessa Suomi oli vähitellen kaupungistumassa. Isot tehdaspaikkakunnat olivat jo syntyneet ja esimerkiksi Tampereelle oli kosken ympärille kehittynyt kokonainen teollisuusyhteiskunta.

Tehdaskaupunkien lisäksi ympäri maata oli pienempiä tehdaskollektiiveja, ruukkeja. Teollistuminen levisi hitaasti mutta varmasti maatalousvaltaiseen Suomeen tuoden mukana uusia elinkeinoja.

Yhteiskuntarakenne muuttuu

Siinä missä maaseudulla oli lähinnä yksittäisiä talonpoikia ja torppareita, tehdaspaikkakunnilla tarvittiin paljon työväkeä. Elämänmenoa kaupungeissa tahditti tehtaan kello ja lapsille oli kehitettävä edes alkeellisia hoitomahdollisuuksia äitien työssäkäyntiä mahdollistamaan. Kirjastot ja työväenyhdistykset syntyivät yhteisön luontaisesta tarpeesta saada tietoa ja mahdollisuuksia kehittää elämäänsä eteenpäin. Teollisuudessa työskentelevälle ei ollut väliä sillä, millaista syntyperää oli. Periaatteessa jokaisella oli mahdollisuus parantaa asemiaan esim. koulutuksella. Tämä lisäsi aatteiden merkitystä maailmassa. Työväki halusi parantaa elinolosuhteitaan. Ponnen tähän antoivat mm. monet marxilaiset ajatukset, jotka olivat levinneet 1800-luvun puolivälistä lähtien. Ammattiyhdistyksillä oli valtava merkitys työolojen parantamisessa. Itsevaltiaat patruunat ja tehtaanjohtajat joutuivat ottamaan huomioon työväen olosuhteet.

Naisten äänioikeus

Women's suffrageSuomessa naisten äänioikeus toteutui jo suhteellisen varhain, vuonna 1906. Vuonna 1907 järjestettiin ensimmäiset nykyisiä muistuttavat eduskuntavaalit, jossa äänestämään pääsivät kaikki 24-vuotiaat, riippumatta sukupuolesta tai syntyperästä eduskuntavaalit ja tämä teki Suomesta yhden ensimmäisistä maista, joihin tuli yleinen äänioikeus. Ensimmäiseen eduskuntaan valittiinkin jo 19 naispuolista kansanedustajaa. Esimerkiksi Englannissa oltiin paljon konservatiivisempia ja sikäläiset naisasianaiset, suffragetit, kävivät rankkoja taisteluja äänioikeuden saadakseen. Vasta ensimmäisen maailmansodan päättymisen jälkeen äänioikeus alkoi yleisemmin sekä naisilla että miehillä.

Muuttuvat ajat

Yhteiskunnalliset muutokset muuttavat hitaasti mutta varmasti vähitellen myös ihmisten arvomaailmaa. Auktoriteettien vallan mureneminen aiheuttaa individualististen ajatusten leviämistä. Kirkko on pitkään vastustanut esim. saman sukupuolen välisiä avioliittoja, koska Raamattu suhtautuu niihin kieltävästi. Kirkon vallan katoaminen ihmisten elämässä on kuitenkin vähentänyt pakkoa uskoa kirkon oppeihin. Yhä laajemmalle levinnyt sivistys ja koulutus, kehittyvät tiedotusvälineet, joista viimeisimpänä kaikkien ulottuvilla oleva internet, on vähentänyt ihmisten luontaista halua turvata auktoriteetteihin. Valistuksen ajan käsitykset tiedon kaikkivoipuudesta ovat saavuttaneet yhä laajemmat ihmisryhmät. Kristinuskon moraalilla ja arvomaailmalla ei ole juuri merkitystä enää nyky-yhteiskunnassa, mutta muuten arvot tuntuvat elävän maailmanaikojen mukana. Suvaitsevaisuus ja vapaamielisyys ovat olleet EU:n ajan yleisiä arvoja, mutta epävakaa maailman tilanne ja hallitsemattoman tuntuinen pakolaiskriisi nostivat vanhoista aatesuuntauksista taas nationalismin pinnalle. Arvot elävät ja muuttuvat kanssamme, halusimme sitä tai emme.