Valtion rahoilla pelaaminen

Kenen rahoja? Kenenkäs poikia?

Erityisesti hedonististen nautiskelijoiden piirissa on sanottu käyvän niin että annettu apu meneekin vanhan tuhoisan käyttäytymisen jatkamiseen. Alkoholistille annettu raha menee siten viinavarastojen täydentämiseen. Uhkapeleihin liittyykin paljon lainarahalla pelaamista. Uskoessaan voittomahdollisuuksiinsa, pelaaja saattaa lainata rahaa lähiympäristöltään tai valtiolta, mutta hävittyään ei pystykään maksamaan niitä takaisin. Tällaista on uhkapelien sosiaalipoliittinen toimintakenttä. Ongelma ei luonnollisestikaan ole vain uhkapeleihin liittyvä, vaan toistunee muissakin tarpeiden tyydyttämisissä. Lainaa otetaan ja avustuksia jaetaan myös molempiin suuntiin.

Kuten oli aiemmissa luvuissa puhe, rakkaus rahaan ylittää usein ihmisten välisen humaanin kontaktin arvostuksen. Rahasta riidellään ja se nostattaa tunteita, koska sen koetaan nauttivan suurempaa arvostusta kuin heikon ja epätäydellisen ihmisen. Rahan voi laittaa taskuun, se säilyttää arvonsa ja toimii toisin kuin ihminen joka vaatii hoivaamista, ylläpitoa ja saattaa osoittautua yhteisön kannalta vaikeasti hallittavaksi.

Uhkapelien sosiaalisten ongelmien torjumiseen ja niiden vaikutusten lieventämiseen onkin paneuduttu erilaisten ongelmapelaamisen tukitoimintojen avulla. Onkin tärkää, että ihminen joka kokee velkaantuneensa pelaamisen vuoksi, tai kokee pelaamisen ongelmalliseksi, pyrkii hakemaan ammatilista apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toisaalta tätä pyrkimystä hankaloittaa se, ettei tällaiset henkilöt ehkä ole tietoisia toimintansa ongelmista, tai eivät toivo ongelmapelaamisensa tulevan julkiseksi asiaksi.

Maailmalla uhkapelehin suhtauduttaneen pitkälti myös sen lieveilmiöitä torjuvalla ja hoitavalla tavalla. Toisaalta joissain valtakunnissa saattaa kortin paiskominen olla kokonaan laitonta, vaikka yleensä tällaisissa kulttuureissa rehottaa valtava epävirallinen viihdetarjonta.

Perimmältään kaikki raha on luonnollisesti lainassa jostain, joidenkin mielestä elämäkin on vain laina, ja sitä tulisikin siksi kohdella kuin ikuisessa velkasuhteessa ylempään. Laina ja ekonominen termistö onkin siten voimakas valtarakenteita ylläpitävä diskurssi. Sen arkipäiväistyminen ja nojaaminen tieteelliseen menestystarinaanpacks-163497_960_720, artimetiikkaan, tukee sen näkemistä ja esittämistä luonnollisena, välttämättömänä ja vastaanpanemattomana — neutraalina.

Uhkapelit ja niihin liittyvä velkasuhde tuottaakin myös alistussuhteen hyväksyviä ja sisäistäviä keskiluokkaisia ryhmiä. Kun kiimaiset kolikon heittäjät osallistuvat riettaisiin rientoihin kasinolla, he samalla sitouttavat itsensä ekonomistiseen vallanpitoon ja hyväksyvät sen termistöt. Samat henkilöt viikoittain kunnioittavat ja kumartavat pankkiautomaatteja, nöyrtymällä niiden edessä painelemaan nappuloita, saadakseen leipää ja vettä elämistä varten. Käyttäytymällä hyvin ja sovinnaisesti, tunnustamalla ja hyväksymällä velkasuhteen, pankkiautomaatit voi pitää suotuisana ja välttää niiden kitkerän vihan.