Suomi on erikoinen maa, sillä laaja hallituspohja näyttää olevan monen kansalaisen toive ja odotus. Se on harvinaista jos vertaa melkein mihin tahansa maahan. Kansalaisten mielestä on aina parempi, jos hallituksessa on useampi puolue eikä vain vaikkapa yhtä puoluetta.
Kertooko tämä siitä, että Suomi on todella demokraattinen. Suomalaiset eivät näe siinä ongelmaa, että päätöksentekijöinä on monen eri näkemyksen omaavia puolueita ja ministereitä. Odotetaan, että kaikki tulevat lopulta toimeen ja hallituksen jäsenet kuin myös oppositio, tekevät kaikki työtä isänmaan hyväksi ja parhaaksi.
Suomi poikkeaa monesta muusta maasta
Suomessa kansalaiset ovat pääosin sillä kannalla, että on hyvä tehdä laajasti yhteistyötä eri puolueiden kesken. Eri näkökannat ovat rikkaus ja se, että eri poliittisen taustan omaavat ihmiset tulevat keskenään toimeen, kertoo sivistyksestä. Suomessa ollaan tältä näkökannalta melko korrekteja toisia kohtaan, vaikka eduskunnassa kuullaankin ajoittain hyvin voimakkaita lausuntoja eri puolueiden kesken.
Poliittisten puolueiden ohjelmat eroavat toisistaan joissakin kohtaa voimakkaastikin, mutta siitä huolimatta hallitusohjelma saadaan yleensä sovitettua yhteen, koska puolueet haluavat joustaa siinä tilanteessa. Kansalaiset äänestävät demokratiassa haluamansa puolueiden edustajat eduskuntaan ja hallitusvastuuseen, ja siten hallituksella pitäisi olla täysi mandaatti tehdä hallitusohjelma, joka edustaa äänestystulosta. Näin prosessi periaatteellisesti todella meneekin. Monessa muussa maassa ei olisi mahdollista, että hallituspohja voisi olla niin laaja. On enemmänkin tavallista, että “hallitusvastuussa” on vain yksi puolue kerrallaan ja toinen puolue on oppositiossa.
Miten polarisaatio näkyy Suomessa jos näkyy
Polarisaatiosta puhutaan paljon Suomessa. Se liitetään usein kaupungin ja maaseudun väliseen polarisaatioon tai hyvin ansaitseviin ja heikommassa asemassa oleviin. Varsinaista vahvaa polarisaatiota tuskin maassa kuitenkaan esiintyy. Suurin osa ihmisistä on muuttaneet maalta kaupunkiin, koska koulutuspaikat ja työpaikat sijaitsevat kaupungissa ja maaseudulta on tilat vähentyneet ja palvelut yhdistetty kaupunkeihin.
Suomessa on todella suuri julkinen puoli, joka työllistää ison määrän ihmisiä. Pääosa julkisella puolella työskentelevistä henkilöistä saavat keskitason palkkaa. Lisäksi on paljon ammatteja, joissa palkkataso on melko alhainen kuten sosiaali- ja terveysala lukuunottamatta lääkäreitä. Tosiasiallisesti hyvin pieni prosenttiosuus suomalaisista maksaa hyvin suuren osan veroista, joilla ylläpidetään suurta julkista puolta. Sillä tavalla voidaan sanoa, että Suomi on polarisoitunut. Osa ihmisistä tekee paljon töitä ja maksaa korkeita veroja, joilla ylläpidetään suurta julkista puolta ja luonnollisesti sosiaaliturvaa.
Poliitikkoihin ollaan tyytyväisiä
Suomessa on myös poikkeuksellista se, että poliitikkoihin ollaan pääosin melko tyytyväisiä. On aika vähän sellaisia poliitikkoja, joiden tekemisiin ollaan hyvin pettyneitä. Jos tällaisia tilanteita on ollut ja tyytymättömyyden aihe on ollut perusteltu, on poliitikot useimmiten osanneet itse jättää paikkansa ja siirtyä takavasemmalle. Jostakin syystä Suomessa vallitsee selkeä käsitys siitä, mitä esimerkiksi hallituksen ministeri saa tehdä ja mitä ei.
Vaikka rajoja ei ole mihinkään kirjoitettu, kansan keskuudessa on jokseenkin selvää, milloin ministeri on tehnyt jotakin niin väärää, että luottamusta ei enää ole. Tilanteita on ollut historiassa useita. Selkeää näyttää olevan se, että suomalaiset seisovat äänestämiensä puolueiden takana melko vahvasti, ja poliitikoilla on siten vahva tuki ja luottamus.
Kansainvälinen politiikka on yhä enemmän esillä
Suomi on nykyään NATO:n ja Euroopan Unionin jäsen, mikä näkyy poliitikkojen arjessa ja myös mediassa miltei joka päiväi. Tilanne ei ollut sama esimerkiksi kymmenen vuotta sitten. Suomea pidetään tärkeänä liittolaisena ja osana isompaa läntistä maailmanosaa ja siten, Suomen poliitikot ovat usein näkyvässä roolissa kansainvälisissä poliittisissa tapahtumissa.
Sillä tavalla Suomen poliitikkojen esiintyminen kotimaassa, mutta ennen kaikkea kansainälisesti, on osa poliitikon työtä enemmän kuin ennen. Kansalaiset miettivät äänestäessään yhä enemmän, miten oma ehdokas suorituu kansainvälisistä tehtävistä oman maan edustajana.
Poliitikot edustavat sekä maata että kansalaisia
Yhteenvetona voidaan sanoa, että poliitikkojen rooli nykypäivän erityisesti eduskunnassa ja hallituksessa, on hyvin vaativa. Kansalaiset odottavat, että he ajavat heidän asioitaan omassa maassa ja lisäksi kansainvälisesti. Kansainväliset forumit odottavat, että poliitikot pystyvät edustamaan omaa maataan päätöksenteossa ja kannanotoissa. Maailmassa tapahtuu todella isoja mullistuksia, maailman rauha järkkyy ja valtasuhteet menevät uusiksi. Poliitikkojen odotetaan osaavan huomioida nämä muutokset, pystyvän hoitamaan tehtävänsä hyvin ja tulevan kaikkien kanssa toimeen.
Kaikki vaatimukset toimivat perustana sille, että hallituksessa toimivat poliitikot todella katsovat asioita koko maan kannalta ja edustavat koko maata. Monen mielestä sillä ei ole suurta merkitystä, kuka hallituksessa istuu tai, mikä puolue, vaan siellä voi olla useita puolueita, koska kaikki ajavat Suomen asioita parhaansa mukaan. Siinä mielessä se ei ole varsinaista pelaamista kuten book of dead ilmaiskierrokset ilman talletusta.
