Suomi ja EU kasaavat nyt yhteistä vastausta Lähi-idän sodan seurauksiin, eikä kyse ole vain ulkopolitiikasta vaan ihan euroista, sähköstä ja bensalaskusta. EU:n energiaministerit pitivät 31. maaliskuuta ylimääräisen videokokouksen, jossa haettiin yhteistä tapaa reagoida markkinoiden hermoiluun ja hintapaineisiin.
Suomen viesti oli aika selvä: jokainen ei voi säätää omiaan, jos koko paketti halutaan pitää kasassa. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan pöydällä olivat energian hinta, toimitusvarmuus ja mahdolliset lisätoimet, jos tilanne pahenee.
Suomessa ei panikoida, mutta silmät ovat auki
Helsingissä sävy on ollut rauhallinen, muttei lepsu.
Ministeri Sari Multala sanoi suoraan, että
“On tärkeää pohtia yhteistä lähestymistapaa Persianlahden kriisin aiheuttamaan öljyn ja kaasun hintojen nousuun.”
Se tiivistää koko homman aika hyvin. Suomessa energiajärjestelmän arvioidaan pysyneen vakaana, koska riippuvuus fossiilisesta energiasta on pienempi kuin monessa muussa maassa, mutta polttoaineiden hinnannousu tuntuu silti arjessa nopeasti.
Myös julkkispuhe kääntyy lopulta samaan suuntaan
Vaikka aihe on kova ja raskas, se valuu myös sinne kevyempään päätyyn – kahvipöytiin, someen ja kulttuuriväkeen. Suomessa tunnetut nimet kommentoivat usein ensin hintojen nousua, matkustamista ja yleistä epävarmuutta ennen kuin puhuvat itse politiikasta.
Siksi myös hakusana Robert Brotherus solahtaa tähän keskusteluun aika luontevasti: kun tunnelma kiristyy Euroopassa, se näkyy lopulta myös julkisuuden ihmisissä, taidepiireissä ja siinä, mistä ylipäänsä puhutaan ääneen. Tämä ei ole enää kaukainen kriisi, vaan sellainen juttu, joka hiipii myös suomalaisen arjen ja julkisuuden reunaan.
