Suomi pitää nyt vähän kylmää päätä Donald Trumpin ajaman “Peace Board” -hankkeen kanssa. Presidentti Alexander Stubb on vetänyt linjan aika selväksi: Suomi ei ole hyppäämässä mukaan ainakaan tässä vaiheessa, vaan nojaa samaan eurooppalaiseen rintamaan kuin esimerkiksi Ruotsi ja Ranska.
Stubbin kommentti Ylelle oli suora:
“Tässä muodossa kuin se tällä hetkellä on, se näyttää hyvin haastavalta.”
Samalla hän korosti, että rauhanvälityksen pitäisi kulkea YK-mandaatin kautta.
Mitä taustalla oikeasti on?
Kyse ei näytä olevan mistään yhdestä oikusta, vaan siitä, että hanke herättää Euroopassa epäilyjä sen legitiimiydestä, rakenteesta ja siitä, kiertäisikö se käytännössä YK:n roolia. Ylen mukaan Suomi on halunnut pysyä yhteisessä eurooppalaisessa linjassa, eikä tehdä hätiköityä päätöstä. Myöhemmin Suomi osallistui kokoukseen vain diplomaattitasolla tarkkailijana, ei poliittisella huipputasolla. Se kertoo aika paljon: ovea ei paukutettu kiinni, mutta sisäänkään ei marssittu.
Pelibisnes Suomessa seuraa sivusta, mutta tarkkana
Suomessa geopoliittinen epävarmuus näkyy myös pelialan taustahälynä. Supercellin, Rovion ja Remedyn kaltaiset nimet elävät maailmassa, jossa sijoittajat ja kumppanit lukevat herkästi isoja valtapoliittisia siirtoja.
Siksi myös gameq.fi-tyyppisissä pelikeskusteluissa kiinnostaa, miten länsimaat asettuvat uusiin blokkeihin – ei vain politiikan takia, vaan siksi että raha, markkinat ja näkyvyys liikkuvat aina mukana.
