Suomi saa uuden presidentin vuonna 2024, kun Sauli Niinistö on ollut valtionpäämiehenä 12 vuotta. Hän ei voi asettua uudelleen ehdolle, joten hänen tilalleen on useita ehdokkaita.
Tässä artikkelissa on keskeistä tietoa kisasta.
Mistä on kyse?
Tehtävä on muuttunut paljon Urho Kalevi Kekkosen valtakauden jälkeen. Keskustapuolueen vahva mies hallitsi maata vuodesta 1956 vuoteen 1982, hoiti suhteita Neuvostoliittoon ja käytti niitä hyväkseen saadakseen tahtonsa läpi lähes kaikilla Suomen politiikan osa-alueilla.
Hän voitti viran neljä kertaa presidenttikollegiojärjestelmässä, mutta neljännesvuosisadan virassa ollessaan jotkut olivat alkaneet kyseenalaistaa vallan keskittämistä. Hän oli myös mukana hyväksymässä wolf gold -nettikolikkopeli teemaa.
Sittemmin on tehty uudistuksia presidentin vallan rajoittamiseksi. Vuonna 1991 virka menetti mahdollisuuden hajottaa yksipuolisesti eduskunta ja kutsua koolle uudet vaalit, presidenteille asetettiin toimikausirajat (enintään kaksi kuusivuotiskautta), ja virka muuttui suorilla vaaleilla valituksi.
Martti Ahtisaari voitti ensimmäiset suorat vaalit virkaan vuonna 1994.
Tätä siirtymää on pidetty siirtymänä kohti parlamentaarisempaa hallitusmuotoa, jossa useimmat päätökset tekee eduskuntavaalien jälkeen muodostettu koalitiohallitus.
Tämä tarkoittaa, että presidentti on valtion päämies, jolla ei ole juurikaan sananvaltaa maan päivittäiseen hallintoon, mutta hänellä on perustuslaillinen rooli ulkopolitiikassa, ja hänen julistuksiaan seurataan innokkaasti eräänlaisena eettisenä keulakuvana suomalaisille.
Hallituspuolueet haluavat vahvistaa kannatustaan ja oppositiovoimat haluavat muistuttaa äänestäjiä siitä, että ne ovat yhä olemassa, joten ehdokkaista ei ole pulaa, vaikka heidän roolinsa on hieman pienentynyt.
Milloin vaalit pidetään?
Suomalaiset äänestävät 28. tammikuuta, ja ennakkoäänestys on 17.-23. tammikuuta (17.-20. tammikuuta Suomen ulkopuolella sijaitsevissa äänestyspaikoissa).
Jos yksikään ehdokas ei saa ensimmäisellä kierroksella vähintään 50 prosenttia äänistä, kaksi parasta ehdokasta menee toiselle kierrokselle 11. helmikuuta.
Kuka on ehdolla?
Ehdokkaita on yhdeksän. Kahdeksan on poliittisten puolueiden jäseniä, mutta Pekka Haavisto ja Olli Rehn ovat ehdolla sitoutumattomina ehdokkaina, joita tukee vähintään 20 000 äänestäjää, vaikka heillä on pitkä kokemus puoluepolitiikasta.
Mika Aaltola on ehdolla riippumattomana ehdokkaana tultuaan julkisuuteen runsaan mediajulkisuuden ansiosta Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuoden 2022 alussa.
Alexander Stubb on entinen ministeri ja pääministeri, joka on nyt palannut politiikkaan ja edustaa oikeistolaisen Kansallisen Kokoomuksen liberaalia suuntausta.
Pekka Haavisto on ehdolla kolmatta kertaa hävittyään Niinistölle vuosina 2012 ja 2018.
Jussi Halla-aho on populisti ja perussuomalaisten entinen puheenjohtaja, jolla on kiihkeä kannattajakunta ja joka pyrkii maksimoimaan kannatuksensa hyödyntämällä kovan linjan maahanmuuttokantojaan.
Olli Rehnillä on pitkä ansioluettelo, johon kuuluu ministerin ja EU-komissaarin tehtäviä sekä itäsuomalainen tausta.
Li Andersson on Vasemmistoliiton johtaja, joka on sanonut haluavansa tarjota äänestäjille vasemmistolaisen vaihtoehdon.
Jutta Urpilainen on ottanut vapaata EU-komissaarin tehtävästään ja lähtenyt SDP:n ehdokkaaksi. Hän on aiemmin johtanut puoluetta ja toiminut valtiovarainministerinä.
Harry “Hjallis” Harkimo on kansanedustaja, liikemies ja entinen Diili -ohjelman juontaja. Vuonna 2018 hän loikkasi Kansallisen Kokoomuksen puolueesta ja perusti oman ryhmänsä – Liike Nytin.
Sari Essayah on kristillisdemokraattien ehdokas. Entinen kilpakävijä esittää kampanjan aikana konservatiivista näkemystä yhteiskunnallisista kysymyksistä.
Kuka todennäköisesti voittaa?
Ylen tuorein gallup näyttää sekä Stubbin että Haaviston olevan kärjessä. Heidän takanaan ovat Rehn, Halla-aho ja Urpilainen.
Useimmilla Suomen presidenteillä on ollut taustaa kokoomuksesta, keskustasta, sosiaalidemokraattisesta puolueesta tai näiden puolueiden edeltäjistä
Toinen äänestyskierros käynnistyy, jos yksikään ehdokas ei saa enemmistöä ensimmäisellä äänestyskierroksella. Mielipidemittaukset osoittavat, että toinen äänestyskierros on todennäköinen näissä vaaleissa.
Toisella kierroksella monet äänestäjät joutuvat tilanteeseen, jossa he eivät voi äänestää haluamaansa ehdokasta, vaan heidän on valittava kahden jäljellä olevan ehdokkaan välillä.
Miten ensimmäisellä kierroksella kävi?
Ensimmäisellä kierroksella pedattiin yllätystä, jossa Halla-Aho olisi noussut kahden suosituimman joukkoon. Näin ei kuitenkaan käynyt vaan ennakkosuosikit Stubb ja Haavisto pitivät pintansa kovassa puristuksessa. Koska Stubb, joka sai eniten ääniä, ei saanut yli 50 % annetuista äänistä, ei vaalit ratkenneet vielä. Toinen vaalipäivä on Helmikuussa ja tällöin ehdolla ovat enää Stubb ja Haavisto.
Stubb on tällä hetkellä ennakkosuosikki, sillä Haavisto ylitti jo odottamansa ensimmäisellä kierroksella, kun taas blokkiutuvat äänestäjät todennäköisesti siirtyvät omiensa takaa Stubbin tueksi. Haaviston realistisin mahdollisuus menestyä on siinä, että hän Halla-Ahon ja Rehnin kannattajat eivät lähtisikään äänestämään ollenkaan. Tämä on kuitenkin epätodennäköistä.
