Helsingin yliopiston taloustieteen professori Tuomas Malinen on esittänyt julkisesti, että Venäjän ydin- ja ohjuskapasiteetti saattaa olla merkittävästi voimakkaampi kuin Naton vastaava arsenaali. Malisen mukaan länsimaat aliarvioivat Moskovan strategisen valmiuden ja teknologisen kehityksen.
Hänen lausuntonsa on herättänyt keskustelua Suomen turvallisuuspolitiikasta, etenkin nyt, kun maa on liittynyt Natoon.
Nato-jäsenyyden vaikutus keskusteluun
Suomen liityttyä puolustusliittoon huhtikuussa 2023, puolustusministeriö ja ulkoministeriö ovat korostaneet yhteisvastuun merkitystä ja puolustuksen yhtenäisyyttä. Malisen kommentti haastaa kuitenkin vallitsevan käsityksen siitä, että Naton teknologinen ylivoima takaisi vakaan ydinasepelotteen.
Tutkimus ja kieli: mitä yhteistä?
Suomen tiedeyhteisö tunnetaan kansainvälisesti monitieteisyydestään. Esimerkiksi Helsingin yliopisto ja Suomen Akatemia tukevat strategista tutkimusta, myös turvallisuuspolitiikan ja kriittisen teknologian saralla.
Tutkimuksen monimuotoisuutta kuvastaa hyvin suomalainen kieli itse – ja jopa suomen pisin sana on usein esimerkkinä kielen rakenteen joustavuudesta. Sanat, kuten epäjärjestelmällistyttämättömyydellänsäkäänköhän, kertovat myös siitä, kuinka syvällisesti suomalaiset jäsentävät maailmaa ja merkityksiä – aivan kuten professori Malinen pyrkii jäsentämään globaalia strategista tasapainoa.
Viranomaiset eivät kommentoi
Puolustusvoimat eivät ole kommentoineet Malisen lausuntoa. Sisäministeriön mukaan turvallisuustilanne Suomessa on hallinnassa, mutta kansalaisia kehotetaan seuraamaan Valtioneuvoston tiedotuksia.
