Suomen presidentinvaalien historia

Suomen presidentinvaalit ovat jälleen ovella ja nyt on jo varmaa, että vaaleissa valitaan itsenäiselle Suomelle uusi presidentti, joka on järjestysluvultaan 13. Tämä johtuu siitä, että nykyinen presidentti Sauli Niinistö on ollut presidenttinä kaksi virkakautta, mikä on maksimi yksittäiselle henkilölle.

Vuoden 2024 presidentinvaalit järjestetään suorana kansanvaalina ja ennakkosuosikkeja ovat Alexander Stubb ja Pekka Haavisto. Aina ei presidenttiä kuitenkaan ole valittu suoralla kansanvaalilla ja tässä artikkelissa luommekin katsauksen Suomen presidentinvaalien historiaan.

Eduskunnan suorittama vaali (1919 ja 1946)

Suomen ensimmäinen presidentti valittiin eduskunnan suorittamalla vaalilla, vaikka oli jo päätetty, että jatkossa presidentti valitaan valitsijamiesvaalilla. Eduskunta valitsi ensimmäiseksi presidentiksi Kaarlo Juho Ståhlbergin, joka sai yli 70 % äänistä.

Toisen kerran presidentin valitsi eduskunta vuonna 1946. Tällöin istunut presidentti Carl Gustaf Mannerheim erosi huonon terveytensä vuoksi ja aiemmin julistetun sotatilan vuoksi normaaleja vaaleja ei katsottu voitavan järjestää. Poikkeuslain nojalla eduskunta suorittikin vaalin. Presidentiksi valittiin Juho Kusti Paasikivi.

Ei vaaleja (1944 ja 1974)

Vuonna 1944 maailmassa riehui 2. maailmansota. Suomen presidentti Risto Ryti erosi ja uudeksi presidentiksi eduskunta nimitti poikkeuslailla Carl Gustaf Mannerheimin ilman erillistä vaalia.

Urho Kekkosen kolmannen presidenttikauden piti kestää vuodesta 1968 vuoteen 1974, mutta vuonna 1973 eduskunta sääti poikkeuslain vaaditulla 5/6 enemmistöllä, että Kekkosen kolmatta presidenttikautta jatketaan ilman vaaleja vuoteen 1978. Eduskunnan enemmistön saamiseksi poikkeuslain taakse käytiin pitkiä poliittisia neuvotteluja.

Valitsijamiesvaalit (1925-1943 ja 1950-1988)

Valitsijamiesvaalissa kansa äänestää valitsijamiehiä, jotka tekevät lopullisen valinnan presidentistä. Juridisesti valitsijamiestä ei mikään sido äänestämään tiettyä presidenttiehdokasta, mutta oli hyvin harvinaista, että valitsijamies äänesti jotain muuta ehdokasta, kuin sitä, jonka tukijaksi hänet oli etukäteen ilmoitettu. Valitsijamiehiä oli 300, paitsi vuoden 1982 ja 1988 vaaleissa 301. Lisäys johtui siitä, että sillä tavalla tasapelin mahdollisuus ratkaisukierroksella oli pienempi, joskin ei täysin olematon, koska tyhjän äänestäminen oli sallittua.

Kaikkien aikojen yksimielisimmin valitsijamiehet valitsivat presidentiksi Risto Rytin vuonna 1940, kun hän sai 288 ääntä 300 mahdollisesta ja toiseksi eniten ääniä saanut Johan Helo joutui tyytymään 4 ääneen. Rauhan aikana ylivoimaisemmin presidentiksi tuli valitsijamiesvaalissa valituksi Urho Kekkonen, joka valittiin neljännelle presidenttikaudelleen saaden 259 valitsijamiehen tuen. Suurin vastaehdokas Raino Westerholm sai vain 25 valitsijamiehen äänen. Tässä tapauksessa harvinaisesti kuitenkin yksi Kekkosen tukijaksi ilmoittautuneen Kokoomuksen valitsijamiehistä äänestikin Westerholmia.

Vuonna 1988 oli käytössä ensimmäistä kertaa mahdollisuus suoraan kansanvaaliin, sillä kansa äänesti samassa yhteydessä sekä presidenttiä, että valitsijamiestä. Mikäli joku ehdokkaista olisi saanut yli 50 prosenttia kansan äänistä, olisi hänet valittu presidentiksi. Muussa tapauksessa päätösvalta olisi mennyt valitsijamiehille.

Kukaan ehdokkaista ei saanut suorassa kansanvaalissa tarvittavaa määrää, joten vuoden 1988 presidentinvaaleista muodostui viimeinen valitsijamiesvaali. Presidentiksi valittiin kansanvaalissakin 50 prosentin rajaa hätyytellyt Mauno Koivisto, joka sai ratkaisevalla kierroksella 189 valitsijamiehen tuen.

Suorat kansanvaalit (1994-)

Vuosi 1994 oli monella tapaa merkittävä. Ensimmäinen kolikkopeli netissä julkaistiin, Ruotsi voitti ensimmäisen olympiakultansa jääkiekossa (ja Suomi ensimmäisen olympiapronssinsa) ja Suomessa järjestettiin ensimmäiset presidentinvaalit suoralla kansanäänestyksellä. Kokonaan valitsijamiesjärjestelmästä luopumisesta oltiin päätetty vuonna 1991 ja jo 1988 vaaleissa siis oli mahdollista, että presidentti olisi valittu suoralla kansanvaalilla, mutta Koiviston saadessa hieman alle 50 prosenttia äänistä, valittiin presidentti lopulta perinteisesti valitsijamiesvaalilla. 

Vuonna 1994 tällaista vaihtoehtoa ei kuitenkaan ollut, vaan myös vaalien toinen kierros järjestettiin kansanvaalina. 1. kierrokselta jatkoon selviytyivät Martti Ahtisaari ja Elisabeth Rehn ja toisen kierroksen jälkeen Suomen ensimmäiseksi presidentiksi suoralla kansanvaalilla valittiin Martti Ahtisaari, joka keräsi ratkaisevalla kierroksella 53,9 % äänistä kukistaen vastaehdokkaansa.

Vaaleissa on tämän jälkeen ollut lähtökohtaisesti kaksi kierrosta, joskin 2. kierrosta ei järjestetä, jos joku ehdokkaista saa ensimmäisellä kierroksella yli 50 prosenttia äänistä. Viidestä tähän mennessä tällä järjestelmällä järjestetystä vaalista neljä kertaa on tarvittu toinen kierros. Toisen kierroksen kautta presidentiksi on valittu Ahtisaaren lisäksi vuosina 2000 ja 2006 Tarja Halonen ja vuonna 2012 Sauli Niinistö. Sen sijaan vuoden 2018 vaaleissa istuva presidentti Sauli Niinistö sai 1. kierroksella 62,6 % äänistä, lähimmän vastaehdokkaan Pekka Haaviston jäädessä 12,4 % äänisaaliiseen ja muiden vielä kauemmaksi. Näin ollen toista kierrosta ei tarvinnut järjestää lainkaan.

Leave a comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *